• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen VAKAVA-koe.

Vakavan kolmas artikkeli on kirjan ainoa määrällinen tutkimus.

Yksinkertainen selitys määrällisestä/kvantitatiivisesta tutkimuksesta on, että tutkimuskysymyksiin etsitään vastauksia esimerkiksi kyselylomakkeilla ja vastaukset analysoidaan käyttäen tilastollisia tai matemaattisia menetelmiä. Tutkimustuloksilla pyritään siihen, että niitä voidaan yleistää isompaan joukkoon. Kvanttitutkimus voi vaikuttaa monimutkaiselta vaikeiden taulukoiden takia, mutta kaikki merkittävät tulokset avataan kyllä auki myös tekstissä. Mielestäni tärkeää on ymmärtää mitä tutkimuksella haettiin, miten se suoritettiin ja saatiinko kysymyksiin vastaukset. Alla käyn läpi tutkimuksen pääkohtia. 

Sosiodigitaalisen osallistumisen, unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin väliset yhteydet kuudesluokkalaisilla (Erika Maksniemi, Lauri Hietajärvi, Kirsti Lonka, Elina Marttinen ja Katariina Salmela-Aro)

Kuten otsikosta voi jo todeta, tutkimuksen tarkoitus on tutkia yhteyksiä sosiodigitaalisen osallistumisen (SOME, suora tai epäsuora sosiaalinen vuorovaikutus yhteisöissä, digitaalinen pelaaminen), unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin välillä. Tutkimuksen kohteena ovat kuudesluokkalaiset. Kirjoittajat tarkastelevat myös sukupuolten välisiä eroja. Tutkimus keskittyy erityisesti sosiaalisen median ja pelaamisen yhteyksiin uneen.

Käsitteitä:

Kouluhyvinvointi = innokkuus / energisyys koulunkäyntiä kohtaan ja vähäinen koulu-uupumus

Koulu-uupumus (kolme osa-aluetta) =

  1. Koulutyön määrästä johtuva uupumusasteinen väsymys
  2. Kyyninen ja negatiivinen suhtautuminen koulunkäyntiin sekä koulutyöhön
  3. Riittämättömyyden tunteet opiskelijana

Tila, joka aiheutuu ristiriidasta oppilaan omien koulutöihin suunnattujen resurssien ja suoriutumisodotteiden välillä.

Opiskeluinto (kolme ulottuvuutta) =

  1. Energisyys
  2. Päättäväisyys
  3. Uppoutuminen

Positiivista ja energistä suhtautumista koulunkäyntiin.

Unenlaatu (kolme ulottuvuutta) =

  1. Itsearvioitu nukkumisen määrä
  2. Nukkumaanmenoaika
  3. Vastaajan oma kokemus, kuinka hyvin on kokenut nukkuvansa

Nukkumisen määrä, nukahtamisaika, heräämisen määrä, unen syvyyden ja rauhallisuuden tunne. Kuudesluokkalaisten suositellaan nukkuvan n.9 h per yö.

 

Tässä artikkelissa esitetään kaksi tutkimuskysymystä ja niihin kolme hypoteesia.

(Tutkimuskysymykset ovat kysymyksiä, joihin tutkijat lähtevät etsimään vastauksia. Hypoteesit taas ovat tutkijoiden oletuksia, miten asiat ovat, ennen itse tutkimuksen tekemistä ja tulosten saamista.) 

Tutkimuskysymys 1 = Miten kuudesluokkalaisten koululaisten sosiodigitaalinen osallistuminen, unenlaatu ja kouluhyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa.

Hypoteesi 1 = Sosiodigitaalinen osallistuminen on negatiivisesti yhteydessä unenlaatuun, positiivisesti koulu-uupumuksen ulottuvuuksiin ja negatiivisesti opiskeluintoon.

Hypoteesi 2 = Unenlaatu on negatiivisesti yhteydessä koulu-uupumuksen ulottuvuuksiin ja positiivisesti opiskeluintoon.

Tutkimuskysymys 2 = Unenlaadun rooli mahdollisena välittävänä muuttujana sosiodigitaalisen osallistumisen ja kouluhyvinvoinnin välillä.

Hypoteesi 3 = Unenlaatu selittää osittain sosiodigitaalisen osallistumisen ja kouluhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.

 

Tutkimuksesta yleisesti

- Osa Mind the Gap – tutkimushanketta 2013–2016

- Aineistonkeruu tapahtui paperisilla kyselylomakkeilla 2013 kuudesluokkalaisilta

- Vastanneita 749, joista 44 % poikia ja 55 % tyttöjä

- Mukana 36 helsinkiläistä koulua

- Mukavuusotos (eli aineiston keruuseen osallistuivat koulut ja opettajat, jotka pystyivät sen järjestämään)

- Osallistuminen vapaaehtoista, analyysien ulkopuolelle suljettiin 12 vastaajaa

- Mittarit:

  • Sosiodigitaalisen osallistumisen mittari (9 väittämää) ja Pelityyppimittari (10 väittämää), väittämiin vastattiin seitsenportaisella asteikolla (1 = en koskaan – 7 = koko ajan).
  • Jokaiselle vastaajalle laskettiin unenlaatua kuvaava indeksi (3 väittämää), vastaajat arvioivat yksilöllistä unen laatuaan neliportaisen asteikon avulla (1 = todella huonosti – 4 = todella hyvin), nukkumisen määrälle tai nukkumaanmenoajalle oli avoin vastaustila.
  • School Burnout Inventory (SBI) –mittari. Vastaajat arvioivat koulu-uupumustaan kuusiportaisella asteikolla (1 = täysin eri mieltä – 6 = täysin samaa mieltä).
  • Schoolwork Engagement Inventory – Energy, Dedication and Absorption (EDA) –mittari. Vastaajat arvioivat opiskeluintoaan kuusiportaisella asteikolla (1 = täysin eri mieltä – 6 = täysin samaa mieltä).

Tulokset

  • Tytöt käyttivät teknologiaa tietosuuntautuneesti ja pelasivat enemmän hupipelejä kuin pojat.
  • Pojat pelasivat enemmän toiminta- ja urheilupelejä kuin tytöt.
  • Kuudesluokkalaiset pojat raportoivat nukkuvansa enemmän kuin tytöt.
  • Pojat kokivat enemmän kyynisyyttä koulutyötä kohtaan kuin tytöt.
  • Muiden keskiarvojen suhteen ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja (mutta tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että etenkin ennen nukkumaanmenoa tapahtuva sosioemotionaalisesti aktivoiva teknologian käyttäminen voi häiritä tyttöjen unenlaatua).

Johtopäätöksiä:

- ”Ruutuajan sijaan” tärkeämpää tarkastella erilaisia sosiodigitaalisen osallistumisen tapoja suhteessa koululaisten uneen ja hyvinvointiin.

- Sosiodigitaalisen osallistumisen itsesäätelyn opettelu on tärkeää, huoltajien ja nuorten tulisi tiedostaa eri teknologian käyttötavat voivat häiritä unta ja hyvinvointia.

- Tärkeää, että unenlaadun heikkenemisen ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisissa vaiheissa, jotta uniongelmat eivät heikentäisi koulussa viihtymistä ja hyvinvointia.

 

Hyvää pääsiäistä ja tsemppiä lukemiseen! :)

- Hilla

Lue blogitekstin eka ja toka osa. 

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anna Niska

Terveisiä vaihtolukukaudelta!

Noin vuosi sitten päätin hakea vaihto-opiskelemaan. Olen aina ollut kiinnostunut matkustelusta, vieraista kielistä ja erilaisiin ihmisiin tutustumisesta, joten pitempi ajanjakso ulkomailla...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Jännittääkö soveltuvuuskoe?

Minua ainakin jännitti. Harkitsin hetken, että en hakisi koko kasvatusalalle haastattelun takia. Kun mietin asiaa pidemmälle tajusin, että muut ovat täysin samassa veneessä:...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 4

Tässä blogitekstissä käyn läpi Vakava-kirjan neljättä artikkelia. Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia (Veli-Matti Värri) Vakavan artikkeleista...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA matskuun osa 3

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun kolmatta artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vinkkejä vuoden 2019 VAKAVA-matskuun osa 2

Tässä blogissa käyn läpi vuoden 2019 VAKAVA-matskun toista artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen...

Lue lisää