• Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Vuoden VAKAVA-aineisto on jälleen täällä!

Tässä blogissa käyn VAKAVA-aineiston ensimmäisen artikkelin läpi. Käsittelen myös pian seuraavissa blogeissa loput kolme VAKAVA-artikkelia. Kun haet kasvatustieteelliseen koulutukseen, sinun tulee suorittaa haun ensimmäisessä vaiheessa kirjallinen VAKAVA-koe. 

Kirjoitan esimerkkejä, mitä tekstistä on tärkeää ja oleellista muistaa. Kerron myös, kuinka itse lähtisin purkamaan artikkelia sekä hahmottamaan sen sisältöä paremmin. :) 

 

1. Artikkeli: Tieteellisen ajattelun kehittyminen (Hannele Seppälä)

Artikkelin johdannon mukaan artikkelin tavoitteena on ”avata tieteellisen ajattelun käsitettä ja siihen liittyviä teoreettisia näkökulmia”. Artikkeli on teoreettinen tutkimus, jossa tutkija on tutkinut jo olemassa olevia tietolähteitä, ei itse kerännyt materiaalia. Käytännön tasolla Seppälä pohti, miten tieteellinen ajattelu määrittyy korkeakouluopinnoissa ja kuinka tieteellisen ajattelun kehittymistä on mahdollista tukea opintojen aikana.

Jos artikkeli tuntuu sekavalta ja tiedontäytteiseltä, suosittelen lukemaan peräkkäin johdannon ja sitten yhteenvedon.

Mitä kirjoittaja pitää tekstin tavoitteena ja mitä johtopäätöksiä tekstistä syntyi? Mitä teorioita kirjoittaja hyödyntää tavoitteen saavuttamiseksi ja miten se on sovellettavissa käytäntöön?

Artikkeli kannattaa pilkkoa osiin, jotta sen hahmottaa helpommin. Artikkelin alaotsikot ovat:

· Mitä on tieteellinen ajattelu?

· Looginen kausaaliajattelu tieteellisen ajattelun alueena

· Loogisen ajattelun kehittyminen Piaget’n teorian mukaan

· Looginen ajattelu formaalien operaatioiden vaiheessa

· Tietoa ja tietämisen prosesseja koskevat tietokäsitykset

· Tietokäsitysten arvioinnin neljä dimensioita

· Tietokäsitysten kehittyminen

· Tieteellinen ajattelu yliopisto- ja ammattikorkeakouluissa – opetuksen tavoitteet, arvot ja tietokäsitykset

· Tieteellisen ajattelun kehittyminen korkeakouluopintojen aikana

· Tieteellisen ajattelun osa-alueiden väliset yhteydet ja ajattelun kehittämisen haasteet

Alaotsikoita voi hyödyntää omissa muistiinpanoissa esimerkiksi keräämällä niiden alle oleellista tietoa tai muodostamalla otsikosta kysymyksen ja yrittämällä vastata siihen.

 

Huomasin, että artikkelissa on paljon tutkimuksia sekä teorioita, joita on havainnollistettu jakamalla ne eri osa-alueisiin. Esim.

Loogisen ajattelun taitojen kehittymiseen liittyvä tutkimus (on jaettu näihin:)

1) Kausaaliajattelun taitoihin formaalien operaatioiden kehitysvaiheessa keskittyvä tutkimus

2) Piaget’n teorian pohjalta kehittyneihin ja laajennettuihin loogisen ajattelun malleihin perustuva tutkimus.

3) Logiikaltaan formaaleja operaatioita monimutkaisempiin operaatioihin eli niin kutsuttuihin postformaaleihin operaatioihin keskittyvä tutkimus.

Tämänlaiset listaukset ovat helpommin hahmotettavissa jos niissä käytetään värejä tai niistä tekee esimerkiksi mind-mapin.

 

Vuosilukujen merkitys on vaihdellut Vakava-kokeissa eri vuosina, mutta esim. Piaget’n kohdalla hänen teorioihinsa ja tutkimuksiinsa viitataan monesti, eivätkä ne ole kaikki samoilta vuosilta. Piaget (1958) ja Piaget (1976) kannattaa molemmat muistaa vuosilukuineen.

Käsitteet ovat oleellisia muistaa. (hypoteettis-deduktiivinen päättelyprosessi, metakogniitiiviset taidot jne.) Myös englanninkieliset käsitteet kannattaa opetella, jos ne on tekstissä erikseen mainittu (yksilölliset tietokäsitykset = personal epistemology).

Numerot, jotka ilmaistaan tutkimuksen yhteydessä kannattaa opetella. Esimerkiksi artikkelin kirjoittaja esittelee tekstissään myös hiukan väitöskirjaansa, jossa hän mainitsee sen tutkimukseen osallistuneen 338 opiskelijaa. Tutkimuksesta selvisi, että 60 - 80 % yliopisto-opiskelijoista hallitsi loogisen kausaaliajattelun perusvalmiudet, ammattikorkeakouluopiskelijoista vain puolella oli samantasoiset valmiudet.

Taulukot taas harvoin ovat missään tekstissä turhaan, niitä käytetään havainnollistamaan ja pakkaamaan tietoa selkeämpään muotoon.  Seppälän artikkelissa on kaksi taulukkoa, ensimmäinen on loogisen ajattelun tutkimusalueista ja toinen on ajattelun kehitysvaiheista ja loogisen ajattelun kehittymisestä Piaget’n teorian mukaan.

Artikkelissa mainitaan myös monia nimiä. Suluissa mainitut tutkijat eivät ole niin tärkeitä, kuin tekstissä muuten mainitut henkilöt. Artikkeleissa ilmestyvistä nimistä sekä käsitteistä voi tehdä muistilappuja. Toisella puolella lappua on nimi ja toisella puolella selitys, miksi henkilö tai käsite on oleellinen muistaa. 

Esim. Perry (1970) = Teoria opiskelijoiden tietokäsitysten kehittymisestä. (Merkittävin osa tietokäsityksiä koskevaa tutkimusta)

Nimiä voi olla helpompi muistaa jos ne yhdistää kasvoihin, jonkun henkilön ulkonäön voi tarkistaa googlesta tai piirtää vaikka itse!

 

Tsemppiä lukemiseen!

-  Hilla

Muita blogipostauksia

  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Katri

Lomallakin voi lukea!

Tervehdys aurinkoiselta Gran Canarialta! Minä ja perheeni lähdimme marraskuun pimeyttä pakoon Kanarian saarten lämpöön. Olemme olleet täällä nyt kolme päivää...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Kohti aineistopohjaista VAKAVA koetta, osa 2

Hei! VAKAVA kokeessa on tärkeää pystyä ottamaan uutta asiaa aineistojen pohjalta haltuun tehokkaasti. Tässä postauksessa kerronkin, kuinka itse teen muistiinpanoja, kun haluan...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Kohti aineistopohjaista VAKAVA koetta, osa 1

Heippa kaikille!  Olen tehyt VAKAVAN kaksi kertaa vuosina 2018 ja 2019, jolloin VAKAVA koe perustui ennalta jaettavaan aineistoon ja kokeessa jaettavaan materiaaliin. Seuraava VAKAVA koe järjestetään...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Hilla

Millaista on kampuselämä Taiwanissa?

Kiinan opettajani kysyi minulta viime viikolla, että osaanko syödä syömäpuikoilla. En voinut estää itseäni vastaamasta, että Taiwanissa periaatteessa nääntyisi...

Lue lisää
  • Kasvatustiede ja opettajankoulutus
  • Anni

Ohi on - ajatuksia ensimmäisestä tentistä!

Hei kaikille!  Syyskuun lopussa meillä oli ensimmäinen tentti koskien didaktiikkaa. Didaktiikassa pohditaan sitä, millaista on hyvä opetus. Tentimme kirjan Opettajan didaktiikka...

Lue lisää