Oikeustiedettä voi opiskella Helsingin, Vaasan, Turun , Itä-Suomen ja Lapin yliopistossa, sekä Åbo Akademissa. Oikeustieteellisen koulutusalan tutkintoja ovat oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) sekä oikeusnotaarin (ON) alempi korkeakoulututkinto. Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin (OTL) ja tohtorin (OTT) tutkinnot.

 

Kaikki Suomen oikeustieteelliset tiedekunnat ovat yhteisvalinnassa keväällä 2018. Tämä tarkoittaa sitä, että valintakoekirjallisuus ja valintakoe ovat tiedekunnille yhteiset. 

 

Oikeustieteellisen pääsykokeet

Oikeustieteen opintojen suosio säilyy vuodesta toiseen. Pyrkijöiden määrä on jo pitkään pysynyt lähes vakiona, kun vastaavasti monien muiden alojen hakijamäärät vaihtelevat paljonkin vuodesta toiseen. Helsinkiin, Vaasaan ja Turkuun hakijoista vain noin viidennes ja Lapin pyrkijöistä noin kolmannes saa vuosittain haluamansa opiskelupaikan.

Oikeustiede valmistaa monenlaisiin työtehtäviin

Television juristisarjoista tutut asianajajan ja tuomarin tehtävät ovat vain osa lakimiesten työkenttää, sillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto antaa valmiudet hyvin monenlaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Se on niin ikään kelpoisuusvaatimuksena moniin virkoihin. Oikeustoimen ja hallinnon tehtävien lisäksi lakimiehiä työllistävät julkisella sektorilla poliisi-, vero- ja ulosottotehtävien johtamistyö. Yksityisen sektorin työllistäjiä ovat asianajo- ja lakiasiaintoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt sekä muut yritykset ja elinkeinoelämän tahot.

Tulevaisuudessa juristien merkitys työmarkkinoilla tulee entisestään korostumaan, sillä kansainvälistyminen ja sääntelyn lisääntyminen ja monimutkaistuminen lisäävät oikeustieteellisen osaamisen tarvetta kaikilla yhteiskuntaelämän sektoreilla.

Seuraa myös oikeustieteelliseen pyrkiville suunnattua blogiamme osoitteessa www.oikeustiede.fi.

Kurssit