Kasvatustiede

Kasvatustieteissä tarkastellaan ihmisten kasvatus-, koulutus- ja oppimisprosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä. Kasvatustieteilijä liikkuu joustavasti työelämässä järjestö-, koulutus- ja yritystehtävissä.

Yleisen kasvatustieteen koulutusohjelma

Mikäli olet kiinnostunut kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksistä, mutta ei halua työskennellä välttämättä peruskoulun tai lastentarhanopettajana, tutustu silloin yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmiin.

Yleistä kasvatustiedettä voi opiskella pääaineena Helsingin, Itä-Suomen (Joensuun), Jyväskylän, Lapin (Rovaniemi), Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Opetuksen painopisteet, erikoistumiskohteet ja valintakoevaatimukset vaihtelevat yliopistoittain. Jyväskylän, Lapin, Turun ja Helsingin yliopiston yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmat ovat mukana valtakunnallisessa VAKAVA -yhteisvalinnassa. Tampereella, Oulussa ja Joensuussa koe perustuu kokeessa jaettavaan aineistomateriaaliin.

Valmennuskursseillamme on mahdollista valmistautua Helsingin, Jyväskylän, Lapin ja Turun yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmiin sekä lisäksi kaikkiin muihin opettajankoulutuksen koulutusohjelmiin, jotka ovat mukana VAKAVA -yhteisvalinnassa. Tutustu VAKAVA:ssa mukana oleviin koulutuksiin 

Kasvatustieteet tarkastelevat kehitys-, kasvatus-, opetus-, koulutus- ja oppimisprosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä, organisaatioissa ja yhteiskunnissa. Tutkimusten kohteina ovat yksilön elämänkulku sekä yhteisöjen muutos- ja kehitysprosessit. Opinnoissa on mahdollista perehtyä muun muassa koulutuspolitiikkaan, oppimisen ja opetuksen haasteisiin, koulutuksen kansainvälisiin näkökulmiin ja monikulttuurisuuteen tai henkilöstön työhyvinvointiin ja kehittymiseen työyhteisöissä. 

Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä niiden uudistamisesta niin julkisella sektorilla, järjestöissä kuin yritysmaailmassa. Yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmasta ei valmistu opettajaksi. Tutkintoon on kuitenkin mahdollista yhdistää pedagogisia opintoja, jolloin henkilö voi valmistuttuaan toimia kasvatustieteen opettajana ja erilaisissa kouluttajan tehtävissä.  

Luokanopettajakoulutus

Suomenkielistä luokanopettajakoulutusta järjestetään Helsingin, Jyväskylän, Lapin, Oulun ja Tampereen yliopistoissa, Turun yliopistossa sekä Turun yliopiston alaisessa Rauman opettajankoulutuslaitoksessa sekä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Luokanopettajaopintojen keskeisen sisällön muodostavat koulussa opiskeltavien aineiden sisällöt ns. monialaiset opinnot. Muihin yliopisto-opintoihin verrattuna, luokanopettajakoulutuksessa on paljon pakollista läsnäoloa vaativaa opetusta. Opintoihin kuuluu lisäksi kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opintoja, tutkimusmenetelmäopintoja ja käytännön harjoittelua. Moni luokanopettaja suorittaa lisäksi tutkintoon liitettävän aineenopettajan pätevyyden jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa.

Luokanopettajalle jokainen päivä on haaste eikä opettaja näe työssään kahta samanlaista päivää. Opettajalta vaaditaan tarkkaavaisuutta, tilanneherkkyyttä ja taitoa vastata erilaisiin kysymyksiin monenlaisissa tilanteissa. Lisäksi hyvä opettaja on huumorintajuinen, luonteva, käyttää monipuolisia työtapoja, huomioi oppilaiden yksilöllisyyden ja ymmärtää erilaisuutta. Opettajat myös päivittävät ammatillisia tietojaan ja seuraavat aktiivisesti ympärillä tapahtuvia asioita, jotka koskettavat lasten ja nuorten maailmaa.  

Opiskelijavalinta

Opiskelijavalinta tapahtuu valtakunnallisen kasvatusalan yhteisvalinnan, kirjallisen VAKAVA –kokeen kautta. Pyrkijä voi samalla kertaa hakea usealle paikkakunnalle tai useampaan koulutusohjelmaan (maks. 6), paitsi luokanopettajaksi tai lastentarhaopettajaksi aikovat voivat hakea maksimissaan kolmeen alan koulutusohjelmaan.

Valintakoekirjallisuus on sama kaikissa VAKAVA –yhteisvalintaan osallistuvissa koulutuksissa. Keväällä 2018 mukana oli seitsemän yliopistoa ja 35 koulutusohjelmaa. Luokanopettajaksi ja kaikkiin muihin opettajankoulutusohjelmiin hakevat osallistuvat lisäksi erilliseen soveltuvuuskokeeseen, joka on valinnan toinen vaihe. Soveltuvuuskokeeseen kutsutaan parhaiten VAKAVA –kokeessa menestyneet hakijat. Soveltuvuutta arvioidaan ryhmätilanteiden ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Lisäksi osalla paikkakunnista on omia erityispainotuksia, joista löydät lisätietoa kuinkin opettajankoulutusohjelman omista valintakoevaatimuksista. Suorat linkit löydät pääsykoetietoa -sivustoltamme
 
Valmennuskeskus järjestää VAKAVA- ja soveltuvuusosuuden kurssit Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi tarjonnastamme löytyy KOTI -kurssin molempiin koevaiheisiin. Lisätietoa kurssit -sivustolla.