Kasvatustiede ja opettajankoulutus - opiskelu ja työelämä

Kasvatustieteissä tarkastellaan ihmisten kasvatus-, koulutus- ja oppimisprosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä. Kasvatustieteilijä liikkuu joustavasti työelämässä järjestö-, koulutus- ja yritystehtävissä.

Yleisen kasvatustieteen opiskelu

Yleinen kasvatus- ja aikuiskasvatustiede on erittäin monipuolinen tieteenala kasvatuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä kiinnostuneille. Varsinkin nykyaikaisessa epävarmassa työelämässä, jossa muutokset ovat arkipäivää, kasvatustieteilijä voi sijoittua moniin eri tehtäviin.

Kasvatustieteet tutkivat ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä niiden edistämistä kasvatuksen ja opetuksen avulla erilaisissa oppimisympäristöissä, organisaatioissa ja yhteiskunnissa. Opinnoissa perehdytään kasvatuksen historiaan ja filosofiaan, koulutussuunnitteluun, koulutuspolitiikkaan, kasvatussosiologiaan, oppimisen ja opetuksen erilaisiin haasteisiin sekä koulutuksen kansainvälisiin näkökulmiin.

Alaa voi opiskella pääaineena Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Opetuksen painopisteet ja erikoistumisalat vaihtelevat yliopistoittain.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa noin puolet opinnoista koostuu tieteenalakohtaisista sisältö- ja tutkimusmenetelmäopinnoista. Alkuvaiheen yhteisten opintojen jälkeen, on mahdollista valita omia syventymiskohteita kolmelta aihealueelta: 1) kasvatus, koulutus ja yhteiskunta, 2) oppiminen ja opetus sekä 3) toiminta, muutos ja innovaatio, jossa opiskelija voi valita suuntautumisen työelämän ja organisaatioiden kehittämiseen sekä digitalisaation kysymyksiin. Tutkintoon kuuluu lisäksi tieto- ja viestintätekniikan opintoja, kieliopintoja, sivuaineopintoja sekä vapaasti valittavia opintoja.

Sivuaineita ja vapaasti valittavia opintoja voi valita myös oman laitoksen ja tiedekunnan ulkopuolelta.  Suosittuja sivuainekokonaisuuksia ovat mm. sosiaalipsykologia, yhteiskuntapolitiikka, työpsykologia ja työntutkimus sekä erilaiset johtamisen ja viestinnän kokonaisuudet. Yleinen kasvatustiede ei valmista opettajan ammattiin. 

Tutustu eri yliopistojen yleisen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opintojen sisältöihin ja painotuksiin:

Tiedekuntien suorat linkit löydät täältä

Opintopolun vaatimukset ja koulutusohjelmakuvaukset löydät täältä


Kasvatustieteilijä työelämässä

Kasvatustiede pääaineena antaa tietyn mallin, jonka kautta ympäröiviä ilmiöitä voi hahmottaa, mutta ei selkeää ammattia mihin valmistua. Sivuaineet määrittävätkin opintoja ja työelämään suuntautumista vahvasti.

Kasvatustieteilijöitä työllistää niin julkinen kuin yksityinenkin sektori. Kasvatustieteellistä osaamista arvostetaan erilaisissa yhteisöissä, oppilaitoksissa, yrityksissä ja järjestöissä, joissa kasvatustieteilijä toimii tavallisimmin asiantuntija-, suunnittelu-, johtamis- tai tiedotustehtävissä. Kasvatustieteellistä asiantuntemusta tarvitaan paitsi koulutuksen alueella myös entistä monipuolisemmin esimerkiksi teollisuuden ja kaupan aloilla henkilöstöhallinnossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kasvatustieteilijät ovat työllistyneet hyvin viime vuosina. Tyypillisesti kasvatustieteilijät työskentelevät esimerkiksi koulutussuunnittelun, oppimisen sekä koulutuksen organisoimisen parissa sekä henkilöstöhallinnossa mm. rekrytoinnin ja osaamisen arvioinnin ja sekä kehittämisen parissa. He työskentelevät usein myös kouluttajina, tutkijoina tai asiantuntijoina erilaisissa kehittämisprojekteissa. Koulutuksen muodot tietoyhteiskunnassa kehittyvät jatkuvasti ja esimerkiksi verkkopohjaiset oppimisympäristöt ja monimuoto-opetus ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia ja toimenkuvia kasvatusalan ammattilaisille. Tyypillisiä ammattinimikkeitä koulutuksesta valmistuneille ovat: kouluttaja, tutkija, koulutussuunnittelija, koulutuskoordinaattori, koulutuspäällikkö, henkilöstösuunnittelija ja henkilöstön kehittäjä.

Kasvatustieteellinen koulutus antaa välineitä koko eliniän kattavaan ja kaikki ikäluokat huomioon ottavaan osaamisen kehittämiseen ja oppimisen edistämiseen niin erilaisissa koulutusorganisaatioissa, työelämässä kuin vapaassa sivistystyössä. Myös kansainvälistyminen tuo uudenlaisia haasteita kasvatustieteilijöiden työkenttään. Suomalaisille kasvatustieteilijöille tunnettuina esimerkkeinä ovat esimerkiksi eri maiden koulutusjärjestelmien vertailututkimukset ja PISA -arvioinnit, aikuisten kansainväliset lukutaitotestit sekä erilaisen koulutuksen ja asiantuntijuuden kansainväliset vientihankkeet.

Kasvatustieteen alan palkat vaihtelevat työnantajan mukaan. Palkkaukseen vaikuttaa työtehtävän vaativuus, kokemus ja erilaiset palkkalisät sekä työskenteleekö yksityisellä, julkisella vai järjestösektorilla. Kunnan ja valtion palveluksessa noudatetaan yhteisesti sovittuja palkkaluokituksia ja tehtäväkohtaiset palkat löytyvät palkkaluokitustaulukoista. Esimerkiksi koulutuspäällikön kuukausiansio tehtävän mukaisesta palkasta ilman lisiä on 4260 euroa ja koulutussuunnittelijan 3138 euroa. (Palkkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin palkkatietoihin kokoaikaisista kuukausipalkkaisista palkansaajista lokakuulta 2017).

Opintojen jälkeisen työllistymisen kannalta on tärkeää hankkia alan työkokemusta mahdollisimman monipuolisesti jo opiskeluaikana. Samalla kannattaa luoda sosiaalisia verkostoja esimerkiksi järjestö- ja harrastustoiminnan kautta. 

Opiskelu luokanopettajaksi

Suomenkielistä luokanopettajakoulutusta järjestetään Helsingin, Itä-Suomen (Joensuu), Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Turun yliopiston alaisessa Rauman opettajankoulutuslaitoksessa.

Koulutuksen tavoitteena on antaa luokanopettajan tehtävissä vaadittava tieteellinen ja ammatillinen pätevyys sekä tarjota oppimistilanteita, jotka valmentavat käytännön tehtäviin. Tutkinnon pääaineena on kasvatustiede, mutta Helsingin yliopistossa voi pääaineena olla myös kasvatuspsykologia.

Luokanopettajakoulutuksesta valmistutaan kasvatustieteen maisteriksi. Maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka suorittaminen kestää noin 5 vuotta. Koulutukseen sisältyy kasvatustieteen pedagogisten opintojen lisäksi kaikkien peruskoulun luokka-asteilla 1-6 opetettavien aineiden monialaiset opinnot, kieli-, viestintä-, sekä tutkimusmenetelmäopintoja, sivuaineopintoja, jotka koostuvat yhdestä tai kahdesta koulussa opetettavasta aineesta esimerkiksi tekninen työ, historia, äidinkieli tai opettajan ammattipätevyyttä syventävistä aineista kuten erityispedagogiikka tai esi- ja alkuopetus. Sivuaineet voivat olla myös muita kuin koulussa opetettavia aineita, esimerkiksi aikuiskasvatus, tai kokonaan toisesta tiedekunnasta valittuja ainekokonaisuuksua. Lisäksi suoritetaan opetusharjoittelu.

Opintoihin kuuluu luentoja, läsnäolopakollista pienryhmäopetusta, paljon ryhmätöitä, kirjatenttipaketteja, opinnäytetöitä, oppimispäiväkirjoja sekä paljon käytännön opetusharjoittelua nk. harjoittelu- ja kenttäkouluissa. Opetusharjoittelu aloitetaan usein jo ensimmäisenä tai toisena vuotena perusopintojen ohella, mutta harjoittelun suoritusajankohdissa on yliopistokohtaisia eroja. Opintojen lopuksi tehdään päättöharjoittelu.

Luokanopettaja toimii peruskoulun 1-6 luokka-asteilla, mutta mikäli tutkintoon suoritetaan vähintään 60 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, se antaa kaksoiskelpoisuuden, pätevyyden myös aineenopettajan virkaan, ja opetusmahdollisuuden peruskoulun luokka-asteilla 7-9.

Oulun yliopistossa järjestetään myös kansainvälistä ja vieraskielispainotteista luokanopettajankoulutusta, jossa opetus tapahtuu pääosin englanniksi. Koulutusohjelmaan on oma erillinen haku ja se ei ole mukana VAKAVA -hankkeessa. Kansainvälistä koulutusta järjestetään lisäksi Jyväskylän yliopistossa, jossa voi hakea JULIET -ohjelmaan, joka antaa valmiudet opettaa englantia perusasteilla.

Tutustu eri yliopistojen opettajankoulutusohjelmien opintojen sisältöihin ja painotuksiin:

Tiedekuntien suorat linkit löydät täältä

Opintopolun vaatimukset ja koulutusohjelmakuvaukset löydät täältä

Luokanopettaja työelämässä

Luokanopettajien työllisyystilanne on hyvä ja paranee edelleen suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, vaikka koulujen yksikkökokoja kasvatetaan ja pienempiä kouluja lakkautetaan oppilasmäärien vähenemisen myötä. Haasteita opettajantyöhön tuovat jatkuvasti lisääntyvät oppimisvaikeudet ja erityisopetuksen tarve sekä erityisesti suuremmissa kaupungeissa monikulttuurisuus.

Pääosa opettajiksi valmistuvista sijoittuu koululaitoksen palvelukseen. Työtä tarjoavat lisäksi kouluhallinnon, suunnittelun, järjestöjen ja muiden vastaavien organisaatioiden tehtävät sekä esimerkiksi yritysten henkilöstöosastot ja oppikirjakustantamot. Luokanopettajan on mahdollista jatkaa opintojaan aineenopettajaksi, erityisopettajaksi tai oppilaanohjaajaksi. Aineenopettajan pätevyys, niin kutsuttu kaksoiskelpoisuus, lisää työllistymismahdollisuuksia. Osa suorittaa myös pätevyyden toimia rehtorin tehtävissä.

Luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 t/vko. Kuntatyönantajien palkkataulukon mukaan 2017 peruskoulun luokanopettajan palkka oli 2685 euroa, peruskoulun aineenopettajan palkka 2848 euroa ja peruskoulun ala-asteen rehtorin palkka 4187 euroa.  Palkkaa korottaa lisäksi ylimääräiset opetustunnit, erilaiset vastuutehtävät, erityisosaamisen alueet sekä kokemuslisät opetusvuosien karttuessa.