Diplomi-insinööritutkinto - opiskelu ja työelämä

Mikäli haluat olla nyky-yhteiskunnan kehityksen terävimmässä kärjessä niin tekniikan kuin taloudenkin osalta, ovat diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot sinua varten.

Opiskelu

Opinnot voi suorittaa Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa, Turun, Oulun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Alempi tutkinto eli tekniikan kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja ylempi korkeakoulututkinto eli diplomi-insinöörin tutkinto laajuudeltaan 120 opintopistettä. Muilla maamme oppilaitoksilla on yhteistyösopimuksia edellä mainittujen yliopistojen kanssa (mm. Porin AMK). Koulutusala jakautuu lukuisiin erityisalueisiin, joista opinnoissa suuntaudutaan yhteen.

Opiskelu järjestetään koulutusohjelmina. Opiskelu aloitetaan yhteisillä opinnoilla, joissa perehdytään tekniikan alan matemaattis-luonnontieteellisiin perusteisiin. Myöhemmin opiskelija valitsee koulutusohjelmansa tarjoamasta valikoimasta opintosuunnan, jolle hän erikoistuu. Lisäksi opiskelija valitsee koulutusohjelmansa ja opintosuuntansa alalta pääaineen, joka antaa syventävät tiedot joltain erityisalalta. Opintojen lopuksi tehtävä diplomityö tehdään tavallisesti pääaineen aihepiiristä.

Pääaineen lisäksi opiskellaan sivuaineopintoja. Opiskelija voi pääosin valita sivuaineensa vapaasti ja sen voi valita myös muista yliopistoista ja korkeakouluista Suomesta tai ulkomailta. Kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat myös opinto-ohjelmaan. Paitsi vieraita kieliä, opiskellaan kaikissa koulutusohjelmissa myös työelämän viestinnän, vuorovaikutuksen ja johtamistaidon opintoja.

Koulutukseen kuuluu olennaisena osana työharjoittelu. Opintojen alkuvaiheessa suoritetaan työympäristöharjoittelu, jossa tutustutaan alan työtehtäviin lähinnä avustavissa tehtävissä. Myöhemmin suoritetaan ammattiharjoittelu, jossa edellytetään alan hyvää tuntemusta ja suoritetaan vastuullisia työtehtäviä.

Työelämä

Diplomi-insinöörit ovat tekniikan eri osa-alueiden asiantuntijoita. Diplomi-insinöörit vastaavat tekniikan kehittymisestä ja tekniikan käyttäjien perehdyttämisestä tekniikan uusiin sovellutuksiin. Tehtäväalue on laaja. Suunnittelu- ja neuvontatyön ohella diplomi-insinöörien toimialaan kuuluu muun muassa ympäristönsuunnittelutehtäviä.

Ammattikunnan työllistymisnäkymät ovat erinomaiset, eikä valittu koulutusohjelma, opintosuunta tai pääaine tavallisesti rajoita työelämään sijoittumista. Valinnoilla voi kuitenkin olla sijoittumista ohjaavaa merkitystä, koska ne kuvastavat työnhakijan tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita.

Diplomi-insinöörit työllistyvät pääosin alan asiantuntija-, hallinto-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä tutkijoiksi. Uudet erikoistumisalueet laajentavat työllistymiskenttää muun muassa liiketaloudellisten ja humanististen sekä yhteiskuntatieteellisten alojen suuntaan. Etenkin nuoret diplomi-insinöörit ovat työmarkkinoilla erinomaisessa asemassa.

Kaikissa diplomi-insinöörin tehtävissä vaaditaan aloitekykyä, luovuutta ja kykyä jatkuvaan alan kehityksen seuraamiseen ja uuden tiedon omaksumiseen. Työ on vastuullista inhimillisesti ja taloudellisesti. Vahva itseluottamus onkin työssä tarpeen. Hyvä vieraiden kielten taito on nykyään edellytys diplomi-insinöörin tehtävissä toimimiselle. Opiskelijan olisikin hyvä keskittää voimavarojaan kieliopintoihin.

Työnantajasektori vaikuttaa diplomi-insinöörien palkkaukseen. Julkisella sektorilla, valtion tai kunnan palveluksessa palkka muodostuu peruspalkasta ja henkilökohtaisista lisistä kuten paikkakuntalisästä tai palvelusvuosilisistä. Yksityisellä sektorilla solmitaan henkilökohtainen työsopimus. Palkkaan vaikuttaa tällöin muun muassa työkokemus ja työtehtävän vaativuus.