Opiskelijoiden haastatteluja

Valtio- ja yhteiskuntatieteet tutkivat yhteiskunnallisia ilmiöitä

Valtio- ja yhteiskuntatieteelliset tutkinto-ohjelmat vaihtelevat yliopistoittain. Tiedekunnissa voi opiskella esimerkiksi politiikkaa ja viestintää, sosiaalitieteitä sekä yhteiskunnallista muutosta. Talan Sharif valitsi alakseen sosiaalityön ja on tyytyväinen valintaansa.

Talan Sharif opiskelee kolmatta vuotta sosiaalityötä Lapin yliopistossa.

— Kiinnostuin sosiaalityön opiskelusta, sillä tahdon päästä auttamaan marginaalissa olevia ihmisiä, erityisesti lapsia.

Hänestä ala sopii etenkin niille, jotka ovat rohkeita, oma-aloitteisia ja joilla on jonkin verran kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.

— Tähän mennessä mielenkiintoisimpia kursseja ovat olleet perusopinnoissa sosiaalioikeuden opinnot sekä aineopinnoissa sosiaalityön teoriat. Käytännönopetusta odotan kuitenkin innoissani, jotta pääsen harjoittelemaan yliopistossa opittuja taitoja käytännössä.

Tsemppiä opiskeluun

Talan vakuuttaa, että kaikilla on mahdollisuus päästä sisään yliopistoon, kunhan on intoa ja tavoitteita, joita kohti tähtää.

— Kolme suhteellisen helppoa vinkkiäni valintakokeeseen valmistautuvalle ovat lepo, urheilu ja riittävä lukeminen. Riittävä lukeminen takaa sen, että menet itsevarmana pääsykokeeseen. On myös tärkeää levätä ja pitää vapaapäiviä, jotta et polta itseäsi loppuun.

Talan osallistui oman pääsykoekeväänsä aikana valmennuskurssille.

— Valmennuskurssista oli suunnattomasti hyötyä. Sain hyviä tärppejä pääsykokeeseen, ja valmennuskurssin välikokeet antoivat pohjan tulevalle. Sain valmennusta esseevastausten muodostamiseen ja pääsykoekysymysten ymmärtämiseen.

— Kurssilla oli myös todella hyvä yhteishenki, ja sain sieltä ystäviä, hän jatkaa.

Mitä Talanilla on suunnitelmissa opintojen jälkeen?

— Tahtoisin noin vuoden verran olla lastensuojelutyössä ja sen jälkeen koulukuraattorina peruskoulussa. Minua ovat aina kiinnostaneet lasten kehitys ja se, mitkä asiat siihen voivat mahdollisesti vaikuttaa.

— Toivon jokaiselle tsemppiä opiskeluun! Luota itseesi, hän toivottaa.

 

Talan Sharif, 22

Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityö

 

"Nyt luen oikeasti kiinnostavia asioita"

Miksi valitsit alan?

— Hain lukion jälkeen kauppatieteelliseen ja oikeustieteelliseen ennen kuin löysin yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman. Silloin tuli ensimmäisen kerran sellainen olo, että nyt luen oikeasti kiinnostavia asioita.

Miten valmistauduit pääsykokeeseen?

— Jäin töistä lukulomalle hakuprosessin ajaksi. Menin joka aamu kirjastolle ja luin siellä noin seitsemän tuntia. Lisäksi kävin valmennuskurssilla.

— Valmennuskurssi oli minulle onnistumisen kannalta hyvin merkittävä. Se hyödytti pääsykoekirjallisuuden ymmärtämisessä ja aineistokokeeseen valmistautumisessa. Mutta erittäin tärkeä, ellei tärkein asia minulle, oli kurssin tuoma itseluottamus. Kun huomasi, että pärjäsi harjoituskokeissa, luotto omaan tekemiseen kasvoi.

Vinkkisi pääsykokeeseen valmistautujalle?

—  Tärkeintä on yrittää parhaansa ja olla luovuttamatta, vaikka se jossain kohtaa tuntuisi helpommalta ratkaisulta. Ei ole salaisuus, että yliopiston pääsykokeissa menestyminen saattaa vaatia paljon töitä. Mutta onnistuminen on täysin mahdollista, vaikka koulumenestys lukiossa ei olisikaan ollut paras mahdollinen.

 

Eeli Kankaisto

Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma

Pidä tulevaisuus mielessä opintojen aikana

Miksi valitsit alan?

— Poliittinen järjestelmä ja sen ympärillä olevat ilmiöt kuulostivat houkuttelevalta opiskeluaiheelta.

Mihin työhön opinnot valmistavat?

— Valtiotieteiden maisterin tutkinto ei suoraan valmista tiettyyn työhön, mutta antaa valmiudet työskennellä monella eri sektorilla. Tämä kannattaa pitää mielessä opintojen aikana ja tehdä harjoittelut ja opinnäytetyöt tulevaisuuden työtehtäviä silmällä pitäen.

Opetat valmennuskurssilla. Mitkä ovat vinkkisi valtiotieteelliseen hakevalle?

— Kiinnitä erityistä huomiota siihen, että ymmärrät lukemasi tekstin. Pääsykokeissa korostuu koemateriaalin soveltaminen, mikä tarkoittaa sitä, että kokeessa ei riitä tiedon ulkoa opettelu vaan materiaali täytyy ehdottomasti ymmärtää. Tämä korostaa valmennuskurssin merkitystä, sillä lukio ei tarjoa tarvittavia edellytyksiä tieteellisen tekstin ymmärtämiselle. Valmennuskeskuksen kursseilla perehdymme samankaltaiseen aineistoon kuin pääsykokeissa. Tämä antaa kurssilaiselle paremmat valmiudet kokeessa menestymiseen.

 

Ermin Zec, 26 

Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikka ja viestintä

Työharjoittelu Euroopan neuvoston Suomen edustustossa, Ranskassa 

Kriminologian keskiössä rikokset ja niiden seuraukset

— Jos rikollisuuteen ja kontrolliin liittyvät kysymykset kiinnostavat, voin suositella kriminologian opiskelua. Kriminologia on yhteiskuntatiede, joka tutkii rikollisuutta ja siihen kohdistuvia reaktioita, kertoo alaa opiskeleva Senja Peltola.

Senja Peltola opiskelee kriminologiaa sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa, Helsingin yliopistossa. Hän on opintojensa loppuvaiheessa.

— Kiinnostuin alasta opintojeni toisena vuonna kriminologian johdantokurssilla. Opiskelin silloin pääaineena sosiologiaa. Kun syksyllä 2017 tuli mahdollisuus hakeutua maisteriopinnoissa kriminologian opintosuuntaan, en epäröinyt hetkeäkään. Jo sosiologian opintojen aikana olin kiinnostunut turvallisuuteen ja yhteisöjen koossa pysymiseen liittyvistä kysymyksistä.

Harjoittelussa poliisilaitoksella

Kriminologia on monitieteinen tieteenala. Siinä tutkitaan sekä rikosten tekemistä, esimerkiksi rikollisuuden taustalla olevia syitä, kuin myös rikosten uhriksi joutumista ja rikoksesta koituvia seurauksia.

— Opintojen aikana suoritetut harjoittelut antavat hienon mahdollisuuden kerätä työkokemusta ja tutustua mahdollisiin tulevaisuuden työnantajiin, kertoo Senja.

Sosiaalitieteiden asiantuntijuutta voi soveltaa monella alalla, esimerkiksi ministeriöissä, järjestöissä, virastoissa, tutkimuslaitoksissa ja yksityisellä sektorilla.

— Olen suorittanut harjoittelun poliisilaitoksella, pelastuslaitoksella sekä Helsingin kaupungilla nuorisopalveluissa. Omat kiinnostuksen kohteeni, turvallisuus ja nuorten hyvinvointi, ovat ohjanneet harjoittelupaikkani valintaa.

Yhdessä oppii

Senja aloitti viime keväänä Valmennuskeskuksella kurssiopettajana. Hänestä valmennuskurssin suurin hyöty tulee yhteisöllisestä opiskelusta.

— Valmennuskurssilla saa vertaistukea muilta opiskelijoilta. Opettajalle voi esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä sen sijaan, että näitä pohtisi yksin kotona. Myös luku-urakan loppuvaiheessa, kun lukeminen alkaa tuntua haastavalta, saa kurssilta vaihtelua itsenäiseen opiskeluun. Teemme tehtäviä ja ryhmätöitä.

Parasta Senjan mielestä on ollut huomata opiskelijoiden kehitys.

— Opettajana pidän eniten siitä, kun pääsen keskustelemaan kurssilaisten kanssa henkilökohtaisesti heidän opiskelustaan ja pääsykokeisiin valmistautumisesta.

 

Senja Peltola, 26

Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, kriminologia