Psykologia - opiskelu ja työelämä

Psykologia tutkii ihmistä ja psyykkisiä toimintoja. Opinnoissa perehdytään psykologian tieteellisiin lähtökohtiin, tutkimukseen ja teorioihin sekä psykologian sovelluksiin.

Opiskelupaikat ja yliopistokohtaiset painotukset

Psykologiaa voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen (Joensuu), Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Ala on vuosi vuodelta kasvattanut suosiotaan monipuolisuutensa ja hyvän työtilanteen sekä palkkauksen vuoksi. Viime vuosina yliopistosta riippuen 2-7% valintakokeisiin osallistuneista on saanut haluamansa opiskelupaikan.

Monille alaa harkitseville tulee yllätyksenä, että merkittävän osuuden valintakokeista muodostaa tilastomatemattiset taidot ja loogis-matemaattinen päättely. Opiskelijoiksi halutaan henkilöitä, joilla tietty valmius matemaattiseen ajatteluun, sillä opinnot ja alan tutkimusten ymmärtäminen edellyttävät tilastomatemaattisten menetelmien omaksumista ja hallintaa. Myös suurin osa psykologian alan tutkimuksesta tehdään tilastollisin menetelmin, joten näiden näkökulmien vuoksi tilastomatematiikalla on varsin perusteltu paikka valintakokeen osana.

Opiskelun ja tutkimuksen painopistealueet vaihtelevat yliopistoittain. Helsingin opetusessa ja tutkimuksessa korostuvat havainto- ja kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, kliininen psykologia, liikenne-, neuro- ja persoonallisuuspsykologia, psykometriikka ja metodologia sekä työ-, teknologia ja organisaatiopsykologia.

Turun painopistealueet ovat kehityspsykologia, kognitiivinen ja neuropsykologia, persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, kliininen psykologia ja psykologian tutkimusmenetelmät.

Tampereella tutkimus kattaa seuraavat alueet: kehitys- ja persoonallisuuspsykologian, terveyden ja mielenterveyden psykologian, kognitiivisen ja neuropsykologian, työ- ja organisaatiopsykologian sekä psykologian tutkimusmenetelmät.

Jyväskylän yliopisto on keskittynyt kehitys-, persoonallisuus-, neuro ja työpsykologiaan sekä kliiniseen psykologiaan.

Itä-Suomen yliopistossa, Joensuussa, psykologian opinnoissa painottuvat erityisesti kehitys, elämänkulku, persoonallisuus, terveys ja mielenterveys.

Erikoistumisesta huolimatta, psykologian opetusta tarjoavat yliopistot toimivat yhteistyössä. Opiskelijat voivat valita psykologian opintoja kaikista yliopistoista. Viime vuosina on yleistynyt myös audiovisuaalinen opetus, jolloin luennot voidaan lähettää toisesta yliopistosta Psykonet-verkoston avulla.

Psykologian opintojen rakenne

Psykologian opinnot muodostavat laajan kokonaisuuden. Opiskelun tavoitteena on saavuttaa tieteellinen ajattelutapa, taito tiedon ja tilanteiden kriittiseen arviointiin sekä monipuolisten tutkimus- ja hoitomenetelmien omaksuminen. Psykologian koulutusohjelmassa opiskelija hankkii perusvalmiudet oppimansa tiedon ammatilliseen soveltamiseen psykologian eri osa-alueilla mm. kehitys-, persoonallisuus- ja neuropsykologiassa, kliinisessä, työ- ja organisaatiopsykologiassa, havaintopsykologiassa, terveyden ja mielenterveyden psykologiassa ja ammatinvalinnan psykologiassa. Painotukset vaihtelevat hieman yliopistoittain.

Kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden pääpaino on teoriassa ja opiskelu etenee kursseittain. Opinnoissa perehdytään psykologian tieteellisiin lähtökohtiin, tutkimukseen ja teorioihin sekä psykologian sovelluksiin. Opintoihin kuuluu luentoja, harjoituksia, itsenäisesti suoritettavia tutkimustehtäviä ja kirjallisuuden lukemista. Psykologian opintoihin sisältyy opetusta myös sen lähitieteistä, esimerkiksi yhteiskunta-, luonnon-, kasvatus- sekä tietojenkäsittelytieteestä, kieli- ja viestintäopintoja sekä tutkimusmenetelmäopintoja.

Kolmantena vuonna alkavat syventävät opinnot sekä psykologin työhön keskittyvät ammattikäytännön kurssit, joissa aiemman tietopohjan lisäksi korostuvat myös sosiaaliset taidot. Psykologian maisterin tutkintoon kuuluu myös puoli vuotta kestävä ohjattu ammatillinen harjoittelu jollakin psykologian sovellusalalla.

Sivuaineita ja syventymiskohteita voi valita oman tiedekunnan lisäksi myös muista tiedekunnista tai jopa toisista yliopistoista. Psykologian opettajaksi aikovat voivat sisällyttää tutkintoonsa opettajankoulutuksen, jossa opiskellaan psykologian ohella toista opetettavaa ainetta.

Opiskelumateriaali on suurelta osin englanninkielistä. Opiskelu on melko vaativaa ja edellyttää suurehkoa työpanosta. Tilastomenetelmien ja luonnontieteellisten tutkimusotteiden keskeisyys saattaa yllättää humanistista tiedettä opiskelemaan lähteneen opiskelijan. Opiskelu on myös teoreettisempaa ja tieteellisempää kuin opiskelijat usein odottavat.

Psykologia pääaineena voi suorittaa psykologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Opiskelija saa suoraan tutkinnonsuoritusoikeuden maisteriopintoihin asti. Psykologian kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, joka koostuu 180 opintopisteestä. Sen suorittaminen vie aikaa keskimäärin kolme vuotta. Psykologian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja sen laajuus on 330 opintopistettä. Suorittaminen vie aikaa noin viisi vuotta täysipäiväisinä opintoina. Maisteriopintoihin sisältyy puolen vuoden työharjoittelu, jonka suoritettuaan valmis maisteri voi anoa psykologin ammattinimikettä ja työskennellä laillistettuna psykologina. 
Mikäli opiskelija ei suorita psykologi -harjoittelua, hän valmistuu filosofian maisteriksi. Tämä tutkinto ei anna psykologin pätevyyttä, mutta sen suorittaneet voivat toimia opettajina ja tutkijoina. Maisteritutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa erikoistumisopintoja esimerkiksi eri terapiamuotojen parissa tai suorittaa yliopistollinen jatkotutkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.  

Psykologi työelämässä

Vuosittain maamme eri yliopistoista valmistuu noin 220 uutta psykologia. Monet opiskelijat pääsevät kiinni työelämään jo opintojen aikana, varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta viimeistään harjoittelun aikana. Valmistumisen ja käytännön harjoittelun jälkeen psykologin ammatin harjoittamisoikeutta anotaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, VALVIRA:lta. Psykologi on suojattu ammattinimike.

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset psykologit ovat monella tavalla poikkeuksellisessa asemassa; alan työllistymisnäkymät ovat hyvät, tutkinto on arvostettu ja opiskelujärjestelmämme tuottaa osaavia ammattilaisia. Työikäisiä laillistettuja psykologeja on Suomessa noin 6200, joista ammatissa toimii 5000. 61% psykologeista työskentelee kuntien ja valtion palveluksessa terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa, oppilaitoksissa, tutkimuslaitoksissa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa. Yksityissektorilla työskentelee 16% psykologeista ja tyypillisiä työllistäjiä ovat esim. kuntoutuslaitokset, työterveyshuolto, terveyspalveluyritykset, psykoterapia-, konsulttointi-, henkilöstöpalvelut. Yksityisinä ammatinharjoittajina toimii 12% psykologeista. Uusia työtehtäviä tarjoaa työ- ja talouselämä, jonka palveluksessa psykologeja toimii liikkeenjohdossa, henkilöstövalinnoissa ja -hallinnossa, erilaisissa työn kehittämis- ja tutkimustehtävissä sekä koulutuksessa. Uusia psykologian sovellusalueita ovat esimerkiksi ympäristöpsykologia, liikennepsykologia, oikeuspsykologia, käytettävyystutkimus ja urheilupsykologia.

Joillakin erityisaloilla on pulaa ammattitaitoisista psykologeista, esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen on ollut vaikea saada päteviä ammatinvalintapsykologeja ja oppilaitosten päteviä koulupsykologeja.

Tästä Suomen Psykologiliiton linkistä löydät kuvauksia psykologien yleisimmistä työtehtävistä ja niiden sisällöistä: Mitä psykologi tekee

Aloittavan psykologin keskimääräinen kuukausipalkka julkisella sektorilla on tällä hetkellä noin 3000 euroa. Palkkaa nostavat erilaiset henkilökohtaiset lisät. Yksityisellä sektorilla palkka on tavallisesti julkista korkeampi. Kuntasektorilla vakituisessa kokopäivätyössä olevien psykologien keskimääräinen, tehtäväkohtainen palkka on 3382 euroa kuukaudessa ja vastaava Psykologiliiton jäsenten keskipalkka kaikkine lisineen on 3684 euroa. (Edellämainitut palkkatiedot perustuvat Suomen Psykologiliiton vuoden 2013 toukokuussa tekemiin palkkatutkimuksiin, mutta palkat ovat nousseet tämän jälkeen. Psykologien yleinen palkkakehitys on ollut muita Akateemisesti koulutettuja palkansaajoja parempaa.).