Opiskelijoiden haastatteluja

Ei tarvitse olla matikkanero

— Psykologi on ollut haaveammattini 13-vuotiaasta asti. Psykologiassa yhdistyivät kaksi minulle ammatinvalinnallisesti tärkeää asiaa: tiede ja muiden auttaminen. Päätin pyrkiä sisään, vaikka edessä olisi pitkä urakka, kertoo Marie Halme.

Marie Halmetta mietitytti etenkin valintakokeen tilastomatematiikan osio. Päättäväinen työ kuitenkin palkittiin, sillä nyt hän opiskelee neljättä vuotta psykologiaa Turun yliopistossa. Hän pääsi sisään kolmannella kerralla.

— Kolmannella yrityksellä tein itselleni hyvän lukusuunnitelman ja sitouduin sen noudattamiseen. Testasin oppimistani ja palasin sellaisiin aiheisiin, jotka vielä tuntuivat hankalilta, hän kertoo.

Matematiikka haltuun harjoittelemalla

Yleensä noin puolet psykologian pääsykokeesta on tilastomatematiikkaa.

— Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että psykalle päästäkseen pitäisi olla matikkanero tai edes käynyt pitkän matikan, lohduttaa Marie.

— Itse en koskaan ole ollut erityisen hyvä matematiikassa ja luin lukiossa lyhyen matematiikan, joten tilastojen määrä kokeessa jännitti minua etukäteen. Aluksi monet laskut tuntuivatkin täysin mahdottomilta, mutta valmennuskurssin ja itseopiskelun ansiosta tehtävät alkoivat kevään mittaan sujua paremmin. Lopulta opinkin tilastotieteen osuuden pääsykoemateriaalista hyvin.

Hyvä opiskelutahti valmennuskurssilta

Marie osallistui toisella pyrkimiskerralla tilastotieteen valmennuskurssille.

—  Ennen hakemista olin jo varautunut siihen, että tilastomatematiikka olisi minulle vaikeaa ja että tarvitsisin valmennuskurssin sen oppimisen tueksi.

Tilastotieteen kurssilla hän piti erityisesti siitä, että pystyi keskustelemaan muiden kanssa hankalista kohdista.

—  Mahdollisuus käydä läpi vaikeita tehtäviä opettajan tai muiden kurssikaverien kanssa auttoi ymmärtämään kokonaisia aihealueita paremmin. Tehtävien logiikka aukeni muiden kanssa keskustellessa.

Lopulta pääsykokeessa tilastot sujuivat Marielta hyvin, mutta artikkelien kysymykset sen sijaan tuntuivat vaikeilta. Seuraavana keväänä hän osallistuikin myös artikkelien valmennuskurssille.

—  Sain neuvoja opiskelumenetelmien käyttöön ja lukutekniikkaan. Oikeanlaisen lukutekniikan oppiminen mahdollisti suuren tietomäärän sisäistämisen lyhyessä ajassa, hän kertoo.

—  Lisäksi opiskelujen rytmittyminen opetuksen ja itseopiskelun ympärille auttoi pitämään yllä hyvää tahtia kevään läpi.

Tällä hetkellä Marieta kiinnostaa psykologian sovellusaloista eniten oikeuspsykologia. Sen parissa hän työskentelisi mielellään valmistuttuaan.

 

Marie Halme, 23

Turun yliopisto, psykologia

Neuropsykologia sinetöi kohtaloni

— Ihmisen aivot ovat olleet minulle ”mielen elimenä” suuri ihmetyksen aihe lapsesta asti. Kun vihdoin lukiossa pääsin opiskelemaan neuropsykologiaa, niin kohtalo oli sinetöity, sanoo Enni Rasmus, joka opiskelee neuropsykologiksi.

Enni Rasmukselle haastavinta psykologian valintakokeessa oli pitää pään kylmänä. Enni pääsi kuitenkin harjoittelun kautta sinuiksi jännityksensä kanssa. Nyt hän opiskelee psykologiaa kolmatta vuotta Helsingin yliopistossa.

— Koetilanteet ovat aina jännittäneet minua, ja pääsykokeessa on usein mukana sellainen voimakas epäonnistumisen pelko. Treenasin koetilannetta useasti harjoituspääsykokeissa, ja menihän se oikea tilannekin lopulta nappiin, hän hymyilee.

Kolmas kerta toden sanoo

Enni pääsi kolmannella kerralla sisään yliopistoon.

­— Lukiosta valmistuttuani kävin katsomassa pääsykokeen siihen lukematta. Vuonna 2016 menin Valmennuskeskuksen kursseille ja oppiminen eteni huimaa vauhtia, kunnes voimat loppuivat kesken kevättä ja opiskelupaikka jäi saamatta. Päätin yrittää uudestaan rennommalla, mutta päättäväisemmällä asenteella vuonna 2017, jolloin koulun portit avautuivat Helsinkiin.

Sisäänpääsykeväänä Enni piti enemmän taukoja lukemisessa kuin edellisenä vuonna. Hän tapasi kavereitaan ja jatkoi kuntosalilla käyntiä.

— Lisäksi opiskelussa oli mukana ihan uudenlaista päättäväisyyttä: Pelko epäonnistumisesta lamaannutti ja vaikutti suorituskykyyn edellisinä vuosina, vaan ei enää. Otin asenteen, että sanoi sisäänpääsyprosentit mitä tahansa, niin minulla on ihan yhtäläiset mahdollisuudet päästä kuin kenellä tahansa muullakin.

Rutiinia valmistautumiseen

Enni osallistui toista kertaa valmennuskurssille sisäänpääsykeväänä.

— Tiesin tarvitsevani rutiinia opiskeluun, jotta kaikki asiat olisivat hallinnassa h-hetkeä varten. Valmennuskurssin luennot tarjosivatkin parhaimman mahdollisen rakenteen pääsykoekeväälle.

Enni teki kaikki kurssin harjoitustehtävät.

— Lisäksi tein pääsykoemateriaaleista kysymyskortteja, flashcardeja ja testasin taitojani niiden avulla. Pidin myös kertauspäiviä kurssikavereiden kanssa, jolloin kävimme yhdessä läpi jokaista askarruttavat asiat.

Ovatko urasuunnitelmat pysyneet samana nyt, kun Enni on ollut jo useamman vuoden sisällä yliopistossa?

— Minua kiinnostaa yhä ehdottomasti neuropsykologia, tarkemmin neuropsykologinen kuntoutus, Enni hymyilee.

 

Enni Rasmus, 23

Helsingin yliopisto

 

Psykologian työharjoittelusta virtaa opiskeluun

— Priorisoin pääsykokeisiin valmistautumisen ykköseksi. Laskin, luin ja tein muistiinpanoja, muistelee Sara Nousiainen pääsykoekevättään. Nyt hän on psykologian orientoivassa työharjoittelussa.

Sara Nousiainen opiskelee neljättä vuotta psykologiaa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

— Meidän yliopistossa tutkimuspainotuksina ovat elämänkulku, koulutus, hyvinvointi työssä ja opiskelussa sekä kliininen- ja terveyspsykologia. Lisäksi erikoisuutena on oikeuspsykologia, jota voi tulevaisuudessa opiskella myös sivuainekokonaisuutta laajemmin, Sara kertoo.

Tärkeä työharjoittelu

Ensimmäisinä psykologian opiskeluvuosina pääpaino on teoriaopiskelussa. Myöhemmin rinnalle tulee myös soveltavampia opintojaksoja, kuten ammatilliseen vuorovaikutukseen ja asiakastyöhön perehtyviä kursseja.

— Tällä hetkellä suoritan orientoivaa harjoittelua, jossa pääsen seuraamaan kolmen viikon ajaksi psykologin työtä. Orientoiva harjoittelu motivoi opiskelemaan sekä tarjoaa esimerkkejä, kuinka psykologista tietoa käytetään ja sovelletaan terveydenhuolto- ja sairaalaympäristöissä.

Joensuussa gradu ajoittuu poikkeuksellisesti jo neljänteen vuoteen.

—  Viidentenä vuonna tehdään syventäviä opintoja ennen viiden kuukauden harjoitteluun siirtymistä. Mielestäni tämä järjestely on loistava. On mukavaa tehdä ensin gradu pois alta, miettii Sara.

Laskuja ja lukemista

Sara pääsi sisään yliopistoon ensimmäisellä hakukerralla.

— Luin lukiossa lyhyen matematiikan. En ole ikinä ollut innostunut matikasta, mutta pääsykoekeväänä tilastotieteeseen perehtyminen oli kivuttomampaa kuin mitä olin ennakkoon ajatellut. Itse opiskelin tilastotiedettä sekä laskemalla että lukemalla pääsykoekirjaa.

Sara osallistui myös valmennuskurssille.

— Halusin maksimoida mahdollisuuteni päästä sisään. Kurssilta sai opetuksen ja materiaalien lisäksi myös vertaistukea, hän toteaa.

Hän opiskeli kokopäiväisesti kurssiopetuksen ohella.

— Lukemisen lisäksi selitin asioita ääneen ja pyysin muita kyselemään minulta kysymyksiä pääsykoemateriaaleista. Valmistauduin sillä asenteella, että ”kyllä mä pääsen sisään”, vaikka välillä usko meinasi loppuakin, hän nauraa.

Saralla on hyvä vinkki psykologian pääsykokeeseen:

­— Kokeessa on yleensä sekä helpompia että todella haastavia tehtäviä, jonka avulla hakijat erotetaan toisistaan. Materiaaleihin kannattaa siis tutustua ajan kanssa syvällisesti.

 

 

Sara Nousiainen, 24

Itä- Suomen yliopisto, psykologia