Opiskelijoiden haastatteluja

Tutorit auttavat!

Iida Kangaspeska (ylempi kuva) ja Anniina Kanervamäki (alempi kuva) opiskelevat oikeustiedettä neljättä vuotta. Opintojen ohella he toimivat tutoreina Valmennuskeskuksen oikeustieteen kursseilla. Iida ja Anniina kertovat, kuinka opiskelupaikka saavutetaan.

Missä vaiheessa opintosi ovat?

Anniina: Olen suorittanut kaikki oikeudenalojen perusteet ja aloitin erikoistumisjaksot yritysverotuksesta ja kilpailuoikeudesta. Yritysverotuksesta kirjoitan parhaillaan notaaria ja tarkoituksena olisikin valmistua oikeusnotaariksi vuodenvaihteeseen mennessä. 

Iida: Olen suorittanut kaikki oikeudenalojen perusteet ja käynyt erikoistumisjaksoa yritysverotuksesta, josta kirjoitin myös notaarityöni. Tällä hetkellä suoritan erikoistumisjaksoa täytäntöönpano-oikeudesta ja tarkoituksenani on valmistua notaariksi vuoden vaihteessa.

Millaista opiskelu on?

Anniina: Ensimmäiset kolme vuotta opiskelimme oikeudenalojen perusteita, jolloin opiskelu oli pääosin itsenäistä lukemista. Nyt erikoistumisjaksoja opiskellessa ryhmäkoko on pienempi ja kurssiin kuuluu seminaareja. Erikoistumisjaksoilla pääsee tekemään muutakin kuin pänttäämään yksin tuhansia sivuja tenttimateriaaleja. Olemme esimerkiksi kirjoittaneet seminaaritöitä ja oikeustapauskommentaareja.

Iida: Opiskelu painottuu ensimmäisten vuosien aikana oikeudenalojen perusteiden opiskeluun, minkä myötä saa kattavan kuvan Suomen oikeusjärjestelmästä ja eri oikeudenaloista. Tiedekunnassa kannustetaan kansainvälisyyteen ja vaihtoon lähtemiseen, joten valinnaiset opinnot voi hyvinkin suorittaa myös toisella puolen maapalloa. Opiskelu oikiksessa on hyvin itsenäistä, mikä mahdollistaa vapaan opiskelurytmin, mutta vaatii toisaalta itsekuria.

Miltä pyrkiminen oikeustieteelliseen tuntui? 

Anniina: En vielä ensimmäisellä hakukerrallani tiennyt, mikä on minulle tehokkain opiskelutekniikka. Opin parhaiten kirjoittamalla, joten toisella hakukerralla kirjoitin kirjat melkein kannesta kanteen käsin uudestaan, vaikka se vei todella paljon aikaa. Tämä tekniikka kuitenkin toimi minulla ja pääsin sisään.

Toisella kerralla luin paljon enemmän ja huomasin, että on tärkeää olla lukusuunnitelma, jota noudattaa. Aluksi jännitin koetilanteessa paljon, mutta sitten mietin, että tätä varten on koko kevät tehty töitä ja nyt on näytön paikka.

Iida: Menin pääsykokeeseen jännittyneenä, mutta itsevarmana. Tiesin, että olin tehnyt kaikkeni, enkä olisi voinut ajan puitteissa tehdä mitään enempää. Mielestäni tärkeintä onkin, että luku-urakan jälkeen on sellainen fiilis, että tietää tehneensä parhaansa.

Itse koetilannetta ei tarvinnut jännittää, sillä valmennuskurssilla se oli tullut tutuksi harjoituskokeiden myötä. Harjoituskokeet ovatkin substanssin ohella hyvä tapa harjoitella myös ajankäyttöä sekä paineisessa tilanteessa toimimista. Varsinainen pääsykoe tuntui jopa helpolta, kun kurssilla oli tullut jatkuvasti testattua omaa osaamista samankaltaisten tehtävien avulla. 

Vinkkisi pääsykokeeseen valmistautuvalle?

Anniina: Pääsykokeeseen valmistautuessa täytyy pitää koko ajan tavoite kirkkaana mielessä. Aika on niin lyhyt, että se menee nopeasti. Silti on myös tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. On hyvä muistaa, että tavoittelee unelmiensa opiskelupaikkaa, jonne pääseminen vaikuttaa koko loppuelämään. Sen rinnalla yksi työntäyteinen kevät ei tunnu miltään.

Iida: Motivaatio on ratkaisevassa asemassa pääsykokeessa onnistumisessa. On tärkeä tiedostaa, että sisäänpääsy vaatii kovaa työtä. Ota kaikki hyöty irti valmennuskurssista ja siitä, että kurssilla pääsee esittämään kysymyksiä niin luennoitsijoille kuin tutoreillekin. Myös omasta hyvinvoinnista on huolehdittava, sillä se tukee oppimista.

Mitkä olivat valmennuskurssin suurimmat hyödyt?

Anniina: Valmennuskurssista oli huomattavasti apua, koska kirjat sisälsivät niin paljon uutta tietoa. Opettajien luennot selvensivät näitä asioita, ja epäselvistä kohdista pystyi aina kysymään. Erityisen paljon hyötyä oli harjoituspääsykokeista, koska silloin pystyi tarkkailemaan omaa ajankäyttöä kokeessa, näki millaisia kysymyksiä kokeeseen saattaa tulla ja pystyi seuraamaan omaa kehitystä.

Valmennuskurssilta sai myös paljon harjoitustehtäviä, joiden tekemisestä oli suunnattomasti apua. Tehtäviä tekemällä huomasi, mitä piti vielä päntätä.

Iida: Kävin Supertakuu-kurssin ja pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään tiedekuntaan. Kurssi oli todella hyödyllinen ja voin lämpimästi suositella sitä jokaiselle oikiksesta haaveilevalle.

Valmennuskurssista oli suuri hyöty sen ymmärtämiseksi, millaista osaamista pääsykokeessa edellytetään ja millä tavalla asioita kannattaa opiskella. Kurssilla opetellaan myös opiskelu- ja vastaustekniikkaa jo ennen pääsykoekirjojen ilmestymistä, joten sormi ei mene suuhun, miten opiskelu kannattaa aloittaa, kun kirjat saa käsiinsä. 

Valmennuskurssi tehostaa ja monipuolistaa oppimista. Itselläni toimi hyvin se, että kun lukeminen alkoi iltapäivästä tuntua puuduttavalta, meni illaksi luennolle. Siellä sai lukemisen sijaan keskittyä kuuntelemiseen. Opettajien selittämänä asiat avautuivat aivan uusilla tavoilla. Harjoituskokeet avasivat silmät sen suhteen, millä tarkkuudella asiat tulee varsinaisessakin pääsykokeessa osata.

Muilta kurssilaisilta saatu vertaistuki ja tutoreiden vinkit ja tsemppaaminen ovat äärettömän arvokkaita. Monet saavat kurssilta elinikäisiä ystäviä.

Neuvosi uudelle pyrkijälle?

Anniina: Luota itseesi ja anna kaikkesi, jotta voit olla ylpeä itsestäsi ja tiedät tehneesi parhaasi. Sisäänpääsy on todellakin rankan pääsykoekevään arvoista!

Iida: Oikikseen hakiessa kova työ palkitaan! Usko itseesi, äläkä luovuta, vaikka epätoivo iskisikin jossain vaiheessa. Voit olla varma, että kun teet alusta asti töitä täysillä, kokeen lähestyessä asiat alkavat loksahtaa paikoilleen ja lopulta osaatkin vastata kysymykseen kuin kysymykseen. Tsemppiä kevääseen, ja nähdään kurssilla ja syksyllä tiedekunnassa!

 

Iida Kangaspeska

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta

 

Anniina Kanervamäki

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta