Kasvatustiede ja opettajankoulutus - Miten pääset opiskelemaan

Kasvatustieteissä tarkastellaan ihmisten kasvatus-, koulutus- ja oppimisprosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä.

Miten pääsen opiskelemaan yleistä kasvatustiedettä tai eri opettajankoulutusohjelmiin?

Vuonna 2020 yleisen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmissa 60% uusista opiskelijoista valitaan opiskelemaan suoraan yo-tutkinnon perusteella ja 40 % pääsykokeen kautta. Tampereen elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutusohjelmaan valitaan 40% yo tutkinnon perusteella ja 60% pääsykokeen kautta.

Kaikki eri opettajankoulutusohjelmiin hakevat osallistuvat soveltuvuuskokeeseen. Soveltuvuuskokeeseen kutsuttavista valitaan 60 % yo-tutkinnon perusteella ja 40 % kirjallisen valintakokeen perusteella. Soveltuvuuskoe opettajankoulutuksen valintojen kannalta on jatkossa entistäkin merkittävämpi, koska se erottelee lopulliset valittavat.  

Kasvatustieteen ja opettajankoulutusohjelmien todistusvalinnassa pisteitä voi saada neljästä aineesta:

  • äidinkieli
  • matematiikka (pitkä tai lyhyt)
  • enintään yksi ainereaali
  • enintään yksi kieli


Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta.

Pisteitä voi saada maksimissaan 123,9 pistettä. Parhaiten pisteitä tuottavat aineet ovat:

1. pitkä matematiikka

2. äidinkieli

3. fysiikka (seuraavaksi eniten reaaliaineista pisteitä tuottaa historia sekä uskonto / elämänkatsomustieto)

4. pitkä kieli

 

Mitä kasvatustieteen opiskelu on?

Mikäli olet kiinnostunut kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksistä, mutta ei halua työskennellä välttämättä peruskoulun tai lastentarhanopettajana, tutustu silloin yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmiin. 

Kasvatustieteiden kandi- ja maisteriohjelmassa voit kouluttautua kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen, oppimisen, johtamisen ja yhteiskunnallisiin, kasvatustieteellistä asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin. 

Yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmasta ei valmistu opettajaksi. Tutkintoon on kuitenkin mahdollista yhdistää pedagogisia opintoja, jolloin henkilö voi valmistuttuaan toimia kasvatustieteen opettajana ja erilaisissa kouluttajan tehtävissä. 

Mitä opettajaksi opiskelu on?

Kun puhutaan opettajankoulutuksesta, ensimmäiseksi tulee yleensä mieleen luokanopettajankoulutus. Sen lisäksi muita opettajankoulutusohjelmia ovat: varhaiskasvatus (entinen lastentarhanopettaja), kotitalousopettaja, käsityönopettaja, eritysopettaja ja erityisluokanopettaja sekä opinto-ohjaaja.

Opettajankoulutusohjelmien on tarkoitus antaa monipuoliset valmiudet toimia kasvatusalan ammattilaisena tulevaisuuden koulussa eri luokka-asteilla. Opinnoissa tuetaan opetettavien sisältöjen hallinnan ja käytännön opetustyön lisäksi oman pedagogisen näkemyksen ja toiminnan rakentamista, syvennetään ymmärrystä opettajan työn eettisestä vastuusta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Eri yliopistoissa ja koulutusohjelmissa on omia suuntautumisvaihtoehtoja, joihin kannattaa tutustua tarkemmin Opintopolun kautta. Esimerkiksi helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa pääaineeksi voi valita kasvatustieteen sijasta kasvatuspsykologian ja Oulun yliopistosta löytyy teknologiapainotteinen sekä taidepainotteinen luokanopettajankoulutusohjelma. 

Missä voi opiskella yleistä kasvatustiedettä tai opettajaksi?

Koulutusojelmat yliopistoittain:

Helsingin yliopisto: Erityispedagogiikan opintosuunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Käsityönopettajan opintosuunta, Luokanopettajan opintosuunta, Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunta sekä Varhaiskasvatuksen opettajan opintosuunta

Itä-Suomen yliopisto, Joensuu: Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus, Erityisopettajan koulutus, Kotitalousopettajan koulutus, Käsityönopettajan koulutus / monimateriaalinen käsityö, Luokanopettajan koulutus, Opinto-ohjaajan koulutus sekä Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Jyväskylän yliopisto: Erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisteriohjelma, Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelma, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma sekä Varhaiskasvatuksen opettajan kandidaattiohjelma ja varhaiskasvatuksen maisteriohjelma

Lapin yliopisto, Rovaniemi: Kasvatusalan koulutus (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) sekä Luokanopettajakoulutus

Oulun yliopisto: Erityispedagogiikka, Kasvatustieteet, Luokanopettaja ja Varhaiskasvatus

Tampereen yliopisto: Luokanopettaja, Varhaiskasvatus sekä Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutusohjelma

Turun yliopisto: Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka) sekä
Luokanopettajan tutkinto-ohjelma

Turun yliopisto, rauman opettajankoulutuslaitos: Käsityön aineenopettajan tutkinto-ohjelma, Luokanopettajan tutkinto-ohjelma sekä Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelma 

 

Mitä kasvatustieteen opintoihin kuuluu?

Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede tarkastelee kehitys-, kasvatus-, opetus-, koulutus- ja oppimisprosesseja erilaisissa oppimisympäristöissä, organisaatioissa ja yhteiskunnissa. Tutkimusten kohteina ovat yksilön elämänkulku sekä yhteisöjen muutos- ja kehitysprosessit. Opinnoissa on mahdollista perehtyä muun muassa koulutuspolitiikkaan, oppimisen ja opetuksen prosesseihin, koulutuksen kansainvälisiin näkökulmiin ja monikulttuurisuuteen tai henkilöstön työhyvinvointiin ja kehittymiseen työyhteisöissä.

Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy kasvatustieteiden asiantuntijaksi, jolla on valmiuksia soveltaa ja tuottaa tietoa kasvatus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä niiden uudistamisesta niin julkisella sektorilla, järjestöissä kuin yritysmaailmassa. Yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmasta ei valmistu opettajaksi. Tutkintoon on kuitenkin mahdollista yhdistää pedagogisia opintoja, jolloin henkilö voi valmistuttuaan toimia kasvatustieteen opettajana ja erilaisissa kouluttajan tehtävissä. 

 

Mitä opettajan opintoihin kuuluu?

Kaikkiin opettajankoulutusohelmiin kuuluu kasvatustieteen perusopinnot ja pedagogiset opinnot. Lisäksi opiskellaan koulutusohjelman mukaan painottuvia sisältöjä, esimerkiksi luokanopettajaopintojen keskeisen osan muodostavat koulussa opiskeltavien aineiden sisällöt ns. monialaiset opinnot. Läsnäoloa vaativia kursseja on huomattavasti enemmän kuin monella muulla yliopisto-alalla ja tiettyyn ammattiin tähtäävässä koulutuksessa teoriaopintojen rinnalla on myös paljon käytännönläheisiä tehtäviä ja projekteja sekä tutkimusmenetelmäopintoja ja käytännön harjoittelua. Moni luokanopettaja suorittaa lisäksi tutkintoon liitettävän aineenopettajan pätevyyden jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa. 
 

Ilmoittaudu kursseillemme ja menesty valintakokeessa!