Historia - pääsykoetietoa

Historia tieteenä tutkii menneisyyttä ja nykyaikaa sekä niiden keskinäistä riippuvuutta. Tutkimuskenttä ulottuu tavallisista ihmisistä merkkihenkilöihin ja paikallisyhteisöistä valtioiden historiaan.

Opiskelijavalinta uudistuu keväällä 2020

Vuodesta 2020 alkaen yliopistosta riippuen 51-60 % uusista historian opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen tai vastaavan perusteella ja 40-49 % pääsykokeen perusteella. Pääsykoe on yliopistokohtainen.

Todistusvalinnassa pisteitä voi saada viidestä aineesta, maksimi 159,7 pistettä. Äidinkieli ja historian yo-arvosana pisteytetään kaikilta hakijoilta sekä lisäksi pisteytetään kolme muuta, hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Jos hakijalta puuttuu jokin aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli kynnysehdot täyttyvät. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.

Viisi eniten pisteitä tuottavaa ainetta ovat:

1. Historia

2. Äidinkieli

3. Pitkä matematiikka

4. Pitkä kieli

5. Fysiikka

Todistusvalinnan kynnysehdot: 

Helsingin yliopisto: Ei kynnysehtoja

Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto: Äidinkielen arvosana tulee olla vähintään C, jotta hakija voidaan hyväksyä todistusvalinnassa.

Pääsykoetietoa

Historian valinnoissa ei ole käytössä yhteisvalintaa vaan jokainen yliopisto vastaa omista pääsykoevaatimuksistaan ja valintakäytännöistään. Valmennuskurssimme valmentaa Helsingin yliopiston vaatimusten mukaan. 

Helsingin yliopisto: Historian valintakoevaatimukset 2019, Helsinki

Helsingin yliopiston valintakokeen tehtävät koskevat tiettyä historian aikakautta. Aikakausi julkaistaan 19.4.2019. Koe järjestetään 21.5.2019 klo 9-13. Koulukurssitietojen hallitsemisen lisäksi sinun on syytä tutustua huolella kokeen aikakautta koskevaan kirjallisuuteen. Koe koostuu kolmesta osasta: osa 1 sisältää soveltavan tehtävän, joka perustuu koetilaisuudessa jaettavaan materiaaliin ja osissa 2 sekä 3 vastaat esseetyyppisesti.

Koe mittaa historian perustietojen hallintaa ja kokonaisuuksien hahmottamista. Esseetehtävien pisteytystä ei ratkaise pelkästään tiedettyjen nimien, vuosilukujen ja yksittäisten faktojen määrä, vaan myös se, osaako vastaaja hahmottaa tietojensa avulla yleisempiä asiayhteyksiä. Soveltava tehtävä mittaa historian perustietojen hallinnan lisäksi kykyä analysoida historiallisia lähteitä.