Yli 700 AMK-sisäänpääsijää keväällä 2021 - Liity sinäkin onnistujien joukkoon!

Opiskelijoiden haastattelut

Historia antiikista saamelaisten lähimenneisyyteen

Kun Iina Hopsu oli maailmanympärysmatkalla, hänelle nousi voimakas kaipuu takaisin Suomeen ja opiskelemaan. Takana olivat työvuodet huippuravintoloissa. Nyt hän halusi tehdä jotain ihan uutta. Iina päätyi opiskelemaan historiaa.

Lukion jälkeen vierähti yhdeksän vuotta ennen kuin Iina aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa.

— Ajattelin, että historian tutkinto olisi ainakin yleissivistävä, ja halusin oppia kehittämään omaa ajattelua ja kirjoittamista. Erityisesti minua kiinnostivat historiassa erilaiset vähemmistöt, marginaaleissa elävät väestöryhmät.

Alussa perusopinnot

Iina kertoo, että ensimmäisenä vuonna historianopinnoissa käydään intensiivisesti läpi historiaa antiikin Kreikasta tähän päivään. Sen lisäksi opintoihin kuuluu mm. metodiopinnot. Iina osallistui myös Saamenmaa ja saamelaiset -kurssille.

— Kiinnostuin kovasti saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen historiasta. Olen sitä myötä opiskellut historian pääaineopintojen lisäksi saamentutkimusta.

Loogisena jatkona Iina teki kanditutkielmansa kolttasaamelaisten lähihistoriasta.

Sisäistä lukemasi

Iinalla on hyviä vinkkejä historian valintakokeeseen valmistautumiseen:

— Älä opettele ulkoa, vaan lue ajatuksella ja sisäistä. Yritä myös nauttia lukemisesta panikoitumisen ja itsesi muihin vertaamisen sijaan. Kaikkea ei tarvitse eikä pidä osata.

— Oman kokemukseni mukaan historian pääsykoe mittaa, miten pystyt sisäistämään laajat asiakokonaisuudet. Itse en maininnut pääsykokeessa yhtäkään vuosilukua, koska pelkäsin, että muistan ne väärin. Sain silti kokeesta parhaat pisteet.

Iina sai ylioppilaskirjoituksista C:n paperit.

— En olisi päässyt yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä ilman Valmennuskeskuksen kurssia, hän pohtii.

Hän itse halusi harjoitella etenkin kirjoittamista.

— Kurssilla kerrataan lukemaasi sisältöä yhdessä. Asiat, jotka eivät ole loksahtaneet aikaisemmin kohdalleen, saattavat avautua yhteisillä opetuskerroilla. Suurin valmennuskurssin hyöty on kuitenkin harjoituskokeet.

Iina valmistautui pääsykokeeseen myös lukemalla itsenäisesti 4-8 tuntia noin viitenä päivänä viikossa.

— Ei kannata lukea liikaa. Valitsin aiheita, joista olin erityisen kiinnostunut. Lukemisen ohessa kannattaa myös tehdä asioita, joista nauttii.

Miltä Iinasta sitten tuntui, kun hän kuuli päässeensä sisään?

— Olin töissä ravintolassa ja viemässä roskia ulos. Kun sain viestin valinnasta, aloin huutaa sisäpihalla ja soitin parhaalle ystävälleni varmistaakseni, että tarkoittiko viesti oikeasti, että minut oli hyväksytty. Se oli ihan uskomaton fiilis.

 

Iina Hopsu, 29

Helsingin yliopisto, historian laitos