Opiskelutekniikat

Miksi muistiinpanoja kannattaa tehdä?

Muistiinpanoilla on suora yhteys oppimiseen ja opinnoissa menestymiseen. Niiden avulla voidaan arvioida tekijän ajattelun kehittymistä ja opitun asian ymmärtämistä. Muistiinpanoja on hyvä tehdä ja täydentää koko lukemisen ajan.

Perusteellisesti tehdyt muistiinpanot, jotka jäsentävät tekstin pääkohdat ja yksityiskohdat tiiviiksi paketiksi, avainkäsitteiden alleviivaaminen, itse keksityt esimerkit ja sovellukset sekä opitun jatkuva kertaaminen ovat ratkaisevia tekijöitä pääsykokeeseen valmistautuessa.

Mitkä menetelmät ovat tehokkaita?

Monet eri opiskelutekniikoihin liittyvät tutkimukset ovat todistaneet saman, mitä havainnollistetaan alla olevassa taulukossa. Menetelmät, joiden avulla pyrkijä joutuu aktiivisesti prosessoimaan oppimansa joko tekemällä kaavion kokonaisuudesta tai yhteenvedon, tukevat parhaiten ymmärrystä. Kun ymmärrät asian, yksityiskohdatkin on helpompi muistaa. Sananmukaiset muistiinpanot ja alleviivaus liittyvät tietoa toistaviin ja kertaaviin menetelmiin eivätkä ole ymmärtämisen kannalta ihan yhtä tehokkaita kuin tiedon jäsentämismenetelmät. Kuitenkin esimerkiksi hyvä alleviivaustekniikka helpottaa olennaisiin tekstikohtiin palaamista ja kertausta. Vaikka toistavat menetelmät on lähinnä liitetty tekstin sananmukaiseen opetteluun ja ulkoaoppimiseen, ovat ne kuitenkin tehokkaampia kuin pelkkä tekstiä toistava lukeminen.

Kaavio perustuu Lindblom-Ylänteen tutkimukseen, jossa on tutkittu lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkivien tekemiä muistiinpanoja pääsykokeen aineistokoeosiossa suhteessa onnistumisprosenttiin. Parhaiten menestyivät opiskelijat, jotka olivat laatineet kaavion tekstin kokonaisuudesta mm. miellekarttaa käyttäen, 36%, lähes yhtä tehokas tapa oli tiivistelmän tai yhteenvedon tekeminen 34%, pelkkää alleviivausta käyttäneistä pärjäsi 20% ja ilman mitään merkintöjä lukemisen aikana tehneistä alle 14% menestyi kokeessa.

Keskeiset käsitteet opittiin muistiinpanotekniikasta riippumatta. Mind-mapin tehneet muistivat yksityiskohdat paremmin vastauksissaan. Systemaattinen alleviivaus tuki kokonaiskuvan muodostumista tekstistä. Tiedon arviointi ja sovellus parani vastauksissa omin sanoin kirjoitettujen muistiinpanojen sekä mind-mappien avulla.

Mind-mapin vahvuus on visuaalisuus, omakohtaisuus, asioiden hahmottaminen keskinäisten suhteiden avulla sekä kirjoittamisen vähäinen tarve. Mind-mapissa ajatukset hahmotetaan peräkkäisten toisiinsa liittyvien sanojen avulla. Nämä sanaryhmät muodostavat käsitteellisiä kokonaisuuksia. Rakenteella tuetaan erilaisten mielleyhtymien muodostumista. Lisäksi mind-map on nopea, etenee kokonaisuuksista yksityiskohtiin, lokeroi asiat ja esittää niiden väliset suhteet, tukee näkömuistia ja on helppo täydentää.

Kaikki graafiset esitykset tai avainsanaluettelot tukevat oman oppimisen arviointia, opiskellun asian hahmottamista ja syväsuuntautuneen lähestymistavan käyttöönottoa. Mind-mapin lisäksi kannattaa opetella käsitekarttatekniikka. Käsitekartat ovat graafisia kokonaisuuksia, jotka kuvaavat käsitteiden välisiä suhteita tekijän ymmärtämällä tavalla. Kartat auttavat löytämään avainkäsitteet ja periaatteet luennoista, kirjoista ja muista oppimateriaaleista. 

Kannattaa pitää kuitenkin mielessä, että oma tehokas muistiinpanotekniikka löytyy kokeilemalla ja harjoittelemalla. Miellekartta, mind-map, on joillekin hankala tapa hahmottaa ja kaavio tuntuu "sotkulta" paperilla. Voit esim. rakentaa muistiinpanot poimimalla tekstista otsikot tai hyödyntämällä sisällysluetteloa: listaa pää-, ala- ja väliotsikot sekä kokoa olennaiset asiat ranskalaisilla viivoilla ja avainkäsitteiden avulla otsikoiden alle.

Perusteellisesti tehdyt muistiinpanot, jotka jäsentävät tekstin pääkohdat ja yksityiskohdat tiiviiksi paketiksi, avainkäsitteiden alleviivaaminen, itse keksityt esimerkit ja sovellukset sekä opitun jatkuva kertaaminen ovat ratkaisevia tekijöitä pääsykokeeseen valmistautuessa.