Yleinen  •  04.05.2020

Koronakevät 2020: Mitä nyt kun valintakokeet muuttui?

Morppa, terppa, termos, morjes ja mitä näitä nyt on. Näiden tervehdyksien kera toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi uuden blogipostauksen pariin!

Tieto valintokokeiden muutostoimista tuli muutama päivä sitten ja teillä hakijoilla on nyt ollut hetki aikaa sulatella tietoa. Oh boy… Mä nyt en ala tässä sen tarkemmin avaamaan muutoksien sisältöjä, sillä jos olet hakija niin tiedät varmasti varsinaisen hyvin, mikä oman hakukohteesi kokeessa on muuttunut.

Toivon, että muutos on otollinen sinun suuntaasi, mutta monelle se ei ole. Monella alalla päätökset eivät suosi niitä, joilla valintakoe on ainoa mahdollinen väylä yliopistoon. Päätös on monilta osin epäreilu, siitä ei mielestäni voi edes kiistellä. Minulta tuntuu tässä kohden olevan pakki tsemppaavista sanoista melko loppuun kulutettu ja olen siitä pahoillani. Edes kliseinen, ”yksikään lukupäivä ei ole mennyt hukkaan” ei tässä kohden paljoa helpota.

Älä luovuta!

On kuitenkin joitakin tosiaisoita, jotka pätevät aina, tuli kokeessa vastaan mitä tahansa. Voit tässä vaiheessa päättää heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa tai sitten päättää edes yrittää. Mahdollisesti koko vuoden luku-urakka on ollut ”turha”, joten mitä menetettävää sinulla enää on siinä, jos yrität? Kyse on yhdestä kuukaudesta. Jos olet viimeiset kuukaudet päntännyt tilastomatikkaa, niin mitä menetät sillä, että vaihdatkin kurssia ja pänttäät viimeiset hetket fysiikkaa ja englantia? Sinulla voi käydä tuuri ja juuri sitä yhtä asiaa, jonka ehdit oppia, voidaan kysyä kokeessa. Vielä parempi, jos mietit, että närhen munat – minäpä näytän ja otan härkää sarvista vaikken paljoa ole härällä ratsastanut. Ja kuka tietää – ehkä oletkin hemmetin hyvä AMK-kokeen useammassa osioissa. Entä jos uudistus on sittenkin puolellasi? Jos tarkkoja ollaan, sinun ei edes välttämättä tarvitse olla hemmetin hyvä, riittää että olet parempi kuin useammat muut. Lisäksi jos olet vielä harjoitellut esimerkiksi tilastomatikkaa viimeiset kuukaudet täydellä tarmolla, on sisäistämistäsi taidoista todennäköisesti jotakin hyötyä myös AMK-valintakokeessa. Siellä tarvitaan taitoja tulkita kaavoja ja soveltaa oppimaansa lyhyessä ajassa ja juuri näitä taitoja sinä olet tilastomatematiikkaa harjoitellessasi oppinut.

 

Tsemppiä!

Jos kaipaat tsemppiä, niin suosittelen kuuntelemaan Jari Sarasvuon podcast-jakson *Onnekkuus on potentiaali, jonka kova työ muuttaa palkinnoksi”. Jaksossa hän puhuu siitä, kuinka omalla asenteellaan ja toimillaan voi ikään kuin vitkutella todennäköisyyksiä puolelleen. Ainakin minulle tämä podcast-jakso toi pääsykokeisiin lukiessa paljon motivaatiota ja kannusti uskomaan itseensä. Podcast-jakso on pitkä, noin puolentoista tunnin mittainen, mutta sitä on ihan mukavaa kuunnella vaikkapa kävelyllä. ”On mahdollista, että sun lähtökohdat on huonommat, mutta sul on kovempi nälkä ja sä työskentelet enemmän ja sä käytät saamias tilaisuuksias paremmin. Eli sulla saattaa olla se menestyksen kulmakerroin yli ajan jyrkempi kuin sillä, joka syntyy niin yltäkylläiseen maailmaan, että ei oo nälkää. Ei oo sellaista parantavaa pakkomiellettä, joka ajais ihmistä. Noh, sit varmaan käykin niin, että tullaan takaa ohi”, puhuu Sarasvuo. Joten, älä luovuta nyt. Fakta kun on se, että jopa siihen pieneen psykologian valintakoekiintiön seitsemään prosenttiin mahtuu ihan oikeita ihmisiä. Ja yksi heistä voit olla sinä. Usko siis itseesi.

Jos haet lukemaan psykologiaa, niin nähdään syksyllä uusi ystäväni. Tuleva psykologian fuksi, joka kuului tuohon mahdottomalta tuntuvaan seitsemään prosenttiin. May the odds be in your favor. <3

P.S Postauksessa näkyvät kuvat ovat taiteilijan ja runoilijan Morgan Harper Nicholsin teoksia. Lisää hänen tsemppiajatuksiaan voit käydä lukemassa täältä.Tsemppihalein,

Maria

Maria

Psykologian 22-vuotias fuksi Turun yliopistosta. Tervetuloa seuraamaan mun matkaa ja seikkailuja täl pual jokke!