Viime aikoina ei ole voinut välttyä korkeakoulujen sisäänpääsyvalintojen ja pääsykoeuudistusten uutisoinnilta (ja spekuloinnilta erinäisissä yhteyksissä). Tänään huomasin Opintopolkuun ilmestyneen infopaketin yliopistojen todistusvalinnoista v. 2020. Kiinnostuneena avasin linkin ja aloin etsiä psykologiaa alojen moninaisesta valikoimasta. Todistusvalinnat ovat mietityttäneet monia, niin lukiolaisia, pyrkijöitä kuin sisäänpäässeitä opiskelijoita ja henkilökuntaakin, ja herättäneet monenlaisia tunteita. Osan mielestä uudistus on hyvä ja tarpeellinen, mikä virka ylioppilaskirjoituksilla muuten on; osan mielestä todistusvalinta vaarantaa monien myöhään heränneiden opiskelumahdollisuudet, etenkin aloille joille on tunkua, kuten esimerkiksi psykologialle.

Pääsykoeuudistusta on käsitelty myös viimeisimmissä Psykologi-lehdissä (02/2018, 04/2018). Viimeisimmässä ilmestyneessä numerossa, 04/2018, Paula Salo, Jari Lipsanen ja Kari Lehti esittävät viimeisimpiä tietojaan ja mielipiteitään uudistuksesta. He esittävät, että tavoitteena on suomenkielisten psykologian koulutusohjelmien yhteisvalinta vuoteen 2020 mennessä. Mielipidekirjoituksen ja Opintopolun tietojen mukaan 60 % hakijoista tullaan valitsemaan ylioppilastodistuksen perusteella ja loput 40 % pääsykokeen perusteella.

Todistusvalinnassa ylioppilaskirjoituksista on mahdollista saada pisteitä viidestä eri aineesta: äidinkielestä, psykologiasta, matematiikasta (pitkä/lyhyt), yhdestä ainereaalista ja yhdestä kielestä (pitkä/keskipitkä/lyhyt). Salo ym. nostavat mielipidekirjoituksessaan esille, että ero pitkän matematiikan ja painotetun reaalin eli psykologian laudaturien välillä on pieni, vajaa 2 pistettä. Hakijoiden on siis myös tulevaisuudessa mahdollista päästä opiskelemaan psykologiaa ilman pitkän matematiikan huippuarvosanoja – vaikkakin pitkän matematiikan laudaturilla saa kasvatettua pesäeroa helposti muihin hakijoihin.

Ainereaalien pistetystä tarkastellessa voi vain ihmetellä fysiikan painotusta; fysiikan ja terveystiedon laudaturien ero on vajaa 10 pistettä, toiseksi ja kolmanneksi korkeimpiin pisteisiinkin jopa 2 pistettä. Sinä lukiolainen, joka olet kiinnostunut opiskelemaan psykologiaa tulevaisuudessa, fysiikka, historia ja uskonto tuottavat suurimmat pisteet ainereaalin osalta.

Se, mikä mielestäni on hienoa on kielten eri tasojen (pitkä/keskipitkä/lyhyt) suhteellisen pienet keskinäiset hajonnat pisteissä ja niiden suurehko painoarvo kokonaispisteissä. Lisäksi, mielestäni on mahtavaa, että myös lyhyestä ja keskipitkästä kielen oppimäärästä saa kiitettävästi, jopa ylipäänsä, pisteitä. Tämän vuoden psykologian pääsykokeissa yhteisvalinnassa eikä Jyväskylässä huomioitu ollenkaan lyhyttä eikä keskipitkää kielten oppimäärää. Olen ennenkin törmännyt tähän, että kielissä vain pitkällä oppimäärällä on väliä; monet kirjoittavatkin sitten lyhyen oppimäärän huvikseen tai pelkästään omaksi ilokseen, sillä pisteitä siitä on ollut turha toivoa.

Mielipidekirjoituksessa Salo ym. vielä toteavat, että toisen vaiheen soveltuvuuskokeista/haastattelusta ja ryhmätilanteesta (tällä hetkellä käytössä Jyväskylässä ja Turussa) ollaan luopumassa suomenkielisissä psykologian koulutusohjelmissa.

Tarkastelkaahan myös tarkemmin Opintopolun pisteytysesitystä ja jättäkää mietteitänne kommenteihin.

Lomailevin terveisin, Emmi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Tuire

Kiitospäivä ja Koti-ikävä

State University of New Yorkissa vietetään parhaillaan Kiitospäivää, siis totaalista taukoa kampuselämästä, syö-niin-paljon-kuin-jaksat ruokaloista, luennoista...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Albert

Matkani kohti psykologian pääsykoetta

Moro! Minun nimeni on Albert, ja opiskelen psykologiaa ensimmäistä vuotta Jyväskylän yliopistossa. Olen yksi Valmennuskeskuksen uusista bloggaajista. Tänään kerron teille...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Tuire

Fuksisyksy etänä: Bileitä, pullaa ja puluja

The hype is real. Astuessani ensi kertaa yliopiston kampukselle, minua tervehti jättimäinen juliste, jossa UAlbany -sporttivermeisiin sonnustautunut jenkkifutari puri hammasta hikipisarat roiskuen...

Lue lisää