Sana on vapaa - yhteisvalinnan psykologian pääsykoe 2018

Yhteisvalinnan pääsykokeet olivat tiistaina muutama päivä sitten ja nyt haluaisinkin kuulla teidän mietteitä siitä, millaiset pääsykokeet olivat ja mikä fiilis niistä jäi. Päivä oli monelle psykalaisellekin jännittävä ja osa Tampereen psykalaisista oli jopa valvomassa kokeita ja näin sai hieman kosketusta valintakoetilanteeseen. Osa kertoi, että artikkelikysymyksiä oli viime vuoteen enemmän, toiset taas korostivat tilaston painotusta. Osalle looginen päättelytehtävä oli ollut suunnattoman vaikea, osalle mieluisin tehtävä. Fiiliksiä ja tuntemuksia on siis yhtä paljon kuin kokelaitakin, joten nyt sana on vapaa, jakakaa vapaasti fiiliksiänne kokeesta! 🙂

Kaikille päivä oli varmasti kuitenkin raskas ja myös paluu arkeen voi olla hieman hankalaa: mitä tehdä, kun elämän sisältö tuntuu yhtäkkiä tyhjältä menneen pääsykokeen jälkeen, johon oli kenties panostanut koko kevään tai jopa kokonaisen vuoden? Lounastimme muutamien psykalaisten kanssa tiistaina ja monet alkoivat muistelemaan pääsykoepäiväänsä ja sen jälkeistä aikaa: mitä normaalit ihmiset tekevät vapaa-ajallaan? Mitä tehdä, kun kevään tai viimeisen puolen vuoden keskeisin päämäärä ja elämän sisältö on nyt purettu paperille ja voi vain odottaa tuloksia? Itse kerroin viime keväästäni, kuinka ryhdyin vain siivoamaan koko asuntoa hullunlailla aina ikkunoista saunan pesuun. Toiset kertoivat maanneensa viikon sohvalla välillä itkien ja välillä nauraen. Toiset aloittivat työt ja toisilla ei ollut sen erityisempiä fiiliksiä.

Muistakaahan kuitenkin nauttia lomasta ja kesästä (toki monet ovat varmasti kesätöissä, joka sekin on toisaalta hyvää ”lomaa” pänttäämisestä), olkaa tyytyväisiä itseenne ja suoritumiseenne ja tehkää kaikkia niitä asioita, joita ette ole ehtineet tehdä pääsykokeiden takia. Itse ainakin odotin viime vuonna suuresti, että saan tehdä aivan arkisia asioita ilman kiireittä: pestä pyykkiä, siivota, ulkoilla, nauttia auringosta ja pitää vapaapäiviä.

Nyt on loman ja rentoutumisen aika, nauttikaa siitä! 🙂

Emmi