Moikka!

Toivottavasti pääsykoelukemiset ovat lähteneet hyvin käyntiin, vajaan viikon päästä julkaistaan yhteisvalinnan artikkelitkin, jännää! :)

Välillä oma elämä tuntuu yhtä hetkiseltä kuin vuosi sitten pääsykoekeväänä: tekemistä riittäisi vaikka kuinka eikä oikein tiedä mistä sitä aloittaisi. Luin Linnean edellistä blogitekstiä (Elämä voi muuttua) kulmiani nostellen: neljännessä periodissa ei yhtään kurssia ja opiskelu on muutenkin rentoa?! Noh, olihan mullakin rento pääsiäisloma, jolloin pidinkin tietoisesti lomaa ollessani Pohjanmaalla poikaystävän, perheen ja kavereiden kanssa, mutta karu todellisuus iski päin kasvojani palattuani Tampereelle. Kursseja ja kaikenlaisia esseitä, esityksiä ja tenttejä tuntuu putkahtelevan esiin kuin sieniä sateella – no ei nyt aivan, olihan kurssien vaatimukset enemmän tai vähemmän tiedossa jo aiemmin, mutta silti tekemistä kyllä riittää.

Minkä ihmeen takia opiskelu on Tampereella sitten näin paljon Helsinkiä vaativampaa? Vai onko se? Tuskinpa mitään suurta eroa koulujen väliltä löytyy, vaan ehkä vika on enemmänkin minussa itsessäni ja kahmimieni kurssien määrässä. Tällä hetkellä minulla on yhä hirmuisen työlään raastava englannin kurssi (en hehkuta kurssille pääsyä enää), yhteiskuntatutkimuksen Perheen säröt -kurssi, jonka monisivuista esseetä en ole edes ehtinyt aloittaa (mitenköhän hyvin 6-8 sivuinen essee onnistuisi darrassa sitsien jälkeen parin kolmen viikon päästä?), psykologian tutkimusmenetelmien peruskurssi, pian alkava mielenterveyden kurssi, logopedian neurologia-kurssi ja…olikohan vielä jotain? Lisäksi tässä ja edellisessä periodissa olen tenttinyt pari muuta kurssia.

Sen siitä saa, kun haluaa opiskella ihan kaikkea ja ihan kaikkea juuri tällä hetkellä kymmenen muun kurssin kanssa. Ainakin noppia (=opintopisteitä) tulee kasaan ihan kiitettävästi ja tämän vuoden jälkeen kandiopinnoista ei olekaan paljoa muuta jäljellä kuin psykologiaa ja pari tilaston kurssia…niin ja ne sadat nopat sivuaineita, joita on kiva opiskella vain oppimisen halusta. Tämän vuoden jälkeen myös kandin sivuaineen nopat (45op) ovat kasassa – ainakin jos saan sen esseen kirjoitettua – jolloin minun ei edes tarvitsisi opiskella lisää sivuaineita, mutta ainakin tilastoa, päihdekurssi ja muuta mielenkiintoista tulee saada vielä opiskella!

Tässä tiivistelmä ajatuksenkulustani opiskelun ja sivuaineiden suhteen. Ehkä menenkin tästä etsimään uusia mielenkiintoisia sivuaineita (tai suorittamaan edellisiä kursseja…), ai niin, tänään itseasiassa mietinkin jo koodaamisen opintoja!

Emmi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Minea

Tervetuloa uudet fuksit!

Jeee fuksit ovat vihdoin täällä! Tai ainakin Helsingissä orientaatioviikko alkoi eilen. Tervetuloa kaikille, teillä on hienot ajat edessä <3 Orientaatioviikot ovat hektisiä...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Linnea

Etkö päässytkään sisälle?

Tavallaan osaat jo ennustaa lopputuloksen, mutta hyvä Luoja, kun se sattuu nähtyäsi mustaa valkoisella. Kaikki viimeiset toivon rippeet viedään ja saat taas aloittaa alusta. Se...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Emmi

Pääsykokeen jälkeen

Pääsykokeesta on nyt ennättänyt yhteisvalinnan osalta kulumaan jo vajaa kuukausi, Jyväskylän ja Joensuun kokeiden suhteen hieman vähemmän aikaa. Pääsykokeet...

Lue lisää