Psykologian pääsykoe vaatii suurimmalta osalta hakijoista paljon valmistautumista. Monet joutuvat yrittämään useampaankin kertaan. On sinänsä helppo tehdä lukusuunnitelma tai ladella neuvoja siitä, kuinka paljon pitäisi opiskella ja miten. Pääsykoekevät (ja ehkä syksy ja talvikin) on kuitenkin paljon muutakin kuin merkintöjä kalenterissa tai testien kaavoilla täyttyviä vihkoja. Jokaisella hakijalla on muukin elämä sekä oma tapansa suhtautua pänttäämiseen. Miten rytmittää arki opiskelua tukevaksi ja päinvastoin? Entä kuinka pitää oma mieli kasassa? Näihin ei ole tietenkään yksiselitteisiä vastauksia ja tämä tuntuu myös monelta (allekirjoittanut mukaan lukien) usein unohtuvan.

Psykalle päästään hallitsemalla pääsykoemateriaali sekä pitämällä pää kasassa kokeessa. Myöskään ongelmanratkaisutaidoista ei ole haittaa. Mukana on lisäksi aina sattumaa ja onnea. Se, että ei ole esimerkiksi kellottanut 10 tuntia opiskelua viikon jokaiselle päivälle, eristäytynyt kavereista kolmeksi kuukaudeksi tai tapetoinut kotiaan kaavoilla, ei tarkoita, että ei tekisi tarpeeksi. Toki näilläkin taktiikoilla on sisälle päästy, mutta kaikille ne eivät välttämättä sovi. Ei tarvitse opiskella psykaa yliopistossa tietääkseen, että aivot tarvitsevat lepoa ja tauot tehostavat oppimista. Silti monesta tuntuu pahalta ottaa hetkeäkään rennosti, koska koko ajan pitäisi opiskella.

Jaksamisen lisäksi ongelmana on usein motivaatio. Kun aina ei vaan huvita. Onpa tosi kivaa näpytellä puoli tuntia jotain korrelaatiotehtävää nelilaskimella ja huomata sitten, että parin desimaalin heiton takia koko vastaus on väärin ja pitää tehdä homma uusiksi. Not. Tai kun on maailman kauneimmat talvikelit ja itse nyhjää kirjaston lukusalissa pohtien, miten joku on jaksanut kerätä nimiä Viron puhelinluettelosta.

Sitten vielä kirsikkana kakun päällä on epätoivo. Tuijotellaan tilastoja ja valmennuskurssikavereiden muistiinpanoja ja mietitään, että ei mulla ole mahdollisia olla osana noin pieniä prosentteja. Vanhat pääsykokeet eivät suju ja maailman yksinkertaisinkin todari tuottaa päänvaivaa. Tuttava on laskenut lisämateriaalin jo viidesti kun itse alkaa juuri ja juuri ymmärtää, mikä on luottamusväli.

Miten näiden tunteiden kanssa sitten voi pärjätä? Tässä ainakin muutamia pieniä askelia, joilla voi olla suuri vaikutus.

1. Jaksaminen

  • Älä luovu kavereista kevään ajaksi. Pitkittyneet lounastreffit voivat tehdä erittäin hyvää. Toki pitää muistaa kohtuus näissäkin :D
  • Urheile tai edes kävele. Liikunnalla on todettu positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja ainakin oman kokemuksen mukaan pieni happihyppely kirjastokorttelin ympäri virkistää kummasti. Lisäksi aktiivinen elämäntapa parantaa unenlaatua, jolla on niin ikään vaikutusta esimerkiksi muistamiseen.
  • Pidä lepopäiviä, jolloin et tee mitään opiskeluun liittyvää

2. Motivaatio

  • Voisi sanoa, että kenelläkään ei ole aina kivaa. Se jopa kuuluu prosessiin. Älä hätäile.
  • Keksi vaihtoehtoisia opiskelutapoja (esim. youtube-videot, pänttää-appi) ja hauskoja muistisääntöjä. Itse esimerkiksi piirsin artikkeleista kuvia ja katsoin videoita keskiarvon keskivirheestä.
  • Hanki kivoja vihkoja ja muita opiskeluvälineitä J
  • Vaihtele opiskeluympäristöjä: eri kirjastoja, kahviloita, koti…
  • Muista, että enää noin kaksi kuukautta jäljellä!!
  • Lue tätä blogia ja stalkkaile/tarkkaile eri psykologian ainejärjestöjen someja ja sivustoja
  • Kuuntele voimabiisejä, katso inspiroivia elokuvia…mitä vaan joka sytyttää sussa inspiraation

3. Epätoivo ja vertaileminen

  • Älä tuijota sisäänpääsytilastoja. Kaikki eivät hae täysillä, kaikki eivät osallistu kokeeseen jne. Kyse ei ole todennäköisyyksistä vaan voit itse vaikuttaa mahdollisuuksiisi päästä sisälle.
  • Älä vertaile itseäsi ja opiskelujasi muihin. Vinkkejä on toki kannattavaa ottaa vastaan ja yhdessä opiskelu voi toimia, mutta loppujen lopuksi opiskelutavat ovat tosi yksilöllisiä
  • Lue: ”"Voinko päästä opiskelemaan psykologiaa, jos..."” Kyseisessä tekstissä kumoan kaikki epäilysi esimerkiksi yhteispisteistä sekä ensikertalaisuudesta ja kerron voitko päästä psykalle, jos et tykkää matikasta

 

Ei enää kauaa, te pystytte siihen! Toivottavasti tämän lukeminen toi teille edes hieman kevyemmän olon. Jos jokin jäi mietityttämään tai muuten vain haluatte ottaa yhteyttä, somesta löydyn nimerkillä Mmineaaa ja totta kai myös blogin kommenttikenttä on avoin. Ihanaa alkanutta maaliskuuta, etenkin teille tulevat psykot <3

Minea

Minea Antikainen

Moi! Olen Minea, 21-vuotias toisen vuoden psykanopiskelija Helsingistä. Kirjoittelen blogiin etenkin opinnoista ja opiskelijaelämästä, mutta annan myös vinkkejä pääsykokeisiin. Kiva kun löysitte paikalle, toivottavasti teksteistäni on teille iloa. Nähdään psykalla!

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Minea

Tervetuloa uudet fuksit!

Jeee fuksit ovat vihdoin täällä! Tai ainakin Helsingissä orientaatioviikko alkoi eilen. Tervetuloa kaikille, teillä on hienot ajat edessä <3 Orientaatioviikot ovat hektisiä...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Linnea

Etkö päässytkään sisälle?

Tavallaan osaat jo ennustaa lopputuloksen, mutta hyvä Luoja, kun se sattuu nähtyäsi mustaa valkoisella. Kaikki viimeiset toivon rippeet viedään ja saat taas aloittaa alusta. Se...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Emmi

Pääsykokeen jälkeen

Pääsykokeesta on nyt ennättänyt yhteisvalinnan osalta kulumaan jo vajaa kuukausi, Jyväskylän ja Joensuun kokeiden suhteen hieman vähemmän aikaa. Pääsykokeet...

Lue lisää