Joensuun valintakokeen tilastotiede

Itä-Suomen yliopiston pääsykokeeseen keväällä 2018 vaaditaan kehityspsykologian kirjan hanskaamisen lisäksi tilastotieteen materiaalin osaaminen.

– Jos Joensuun psykologian materiaalit eivät ole vielä selvillä pääset niihin tästä: http://psykologianopiskelu.fi/2017/10/17/muutoksia-psykologian-paasykokeissa/

Olen saanut paljon kysymyksiä liittyen kokeen tilastotieteen kysymyksiin. Kuinka tarkasti asiat pitää opetella? Pitääkö vaikeita laskuja osata laskea ilman laskinta? Seuraavaksi avaan Joensuun kokeen tilasto-osuutta. Huom! Tiedot perustuvat aiempiin kokeisiin, joissa tilasto on ollut mukana Joensuussa. Todellisuudessa ikinä ei voi tietää mitä pääsykokeissa kysytään, eikä onko kysymykset tosi eri tyyppisiä kuin aiempina vuosina.

Kevään 2018 kokeessa on vain monivalintatehtäviä. Tehtävät voivat olla luonnollisesti laskuja tai sanallisia tehtäviä, joihin valitaan oikea vastausvaihtoehto. Monivalintatehtävät saattavat kuulostaa joskus helpoilta, onhan siinä vastausvaihtoehdot valmiina. Koe kuitenkin tehdään haastavaksi erottamaan tosi hyvät hakijat hyvistä hakijoista, joten vastausvaihtoehdot voivat olla harhauttavia tai kompatehtäviä. Kysymykset tulee lukea tarkasti, niin ei tule huolimattomuusvirheitä esimerkiksi kieltävien tai monimutkaisten lauserakenteiden takia. Itse alleviivasin lauseiden tärkeitä osia ja se auttoi ymmärtämään ne nopeasti jännittävässä koetilanteessa.

Aiemmin kokeessa ei ole ollut vaikeita laskuja, mutta haastetta on tuonut tarkat kysymykset teoriasta! Esimerkkinä tästä voisi olla esimerkiksi mikä testi sopisi parhaiten sanallisesti kuvattuun tilanteeseen tai kuinka jokin arvo lasketaan teoriassa. Kokeessa voi siis olla tosi tarkkoja sanallisia kysymyksiä tilastotieteen kirjasta, jolloin nippelitiedon osaaminen on tärkeää. Itse harjoittelin tilastotiedettä laskemalla sekä myös ihan lukemalla kirjaa ja opettelemalla pikkufaktoja. Aiemmat kokeet huomioon ottaen, suosittelen siis myös lukemaan kirjaa ja opettelemaan asioita sanallisesti – ei vain laskemalla. Laskuharjoitukset auttoivat ainakin itseäni ymmärtämään teoriaa 🙂

Sara, Joensuun psykan 2. vuoden opiskelija