Lukiessani Persoonallisuuspsykologian perusteet -tenttiin tuli mieleen se, kuinka lukion ja yliopiston opetus eroavat toisistaan. Noh, ehdin lukea sen tunnin ensimmäistä kappaletta ja täällä sitä ollaan tietokoneella näpyttämättä blogipostausta tästä aiheesta.

Lukiossa ainakin itse usein mietin – tai viimeistään pääsykoevaiheessa – sitä, kuinka erilaista psykologia on lukiossa vs. yliopistossa. Tässä vaiheessa opintojani olen suorittanut kolme psykologian kurssia – joista yhden aineopinnoista – ja tällä hetkellä menossa on kolmas ja neljäs peruskurssi, joten jonkinlainen käsitys on alkanut muovautua tästä aiheesta. 

Lukiossa sitä usein, tai ainakin joskus kuvitteli tietävänsä ihan hirveästi psykologiasta niiden viiden kurssin jälkeen. Nykyään tämä käsitys onkin melko huvittava monestakin eri syystä.

Ensinnäkin, lukion psykassa asiat tunnutaan esittävän hyvin selvinä totuuksina ja yhdenmukaisina teorioina: asiat ovat psykologisia faktoja, jotka nyt vain sattuvat olemaan kuten ne ovat ja ovat ikään kuin taivaasti tippuneet automaattisina oletuksina. Tämä mielikuva ainakin itselle jäi lukion psykologian oppimäärästä – tosin kursseista on nyt joitakin vuosia, mutta tämä mielikuva jäi hyvin vahvasti mieleen. Lisäksi tuntuu, että lukion psykologian kurssien sisällöt ovat jokseenkin mielivaltaisesti päätetty, sillä osa painotetuista sisällöistä ei tunnu yliopiston psykologian rinnalla kovinkaan relevanteilta tai merkityksellisiltä, esimerkiksi Hornin ja Cattellin kiteytyneen ja joustavan älykkyyden painotus, jolla on toki merkityksensä älykkyyden historiassa mutta ei ehkä niinkään nykypäivän teoriona.

Tosiasiassa, yliopiston psykologia on monesti melkoisen epävarmaa. Opetus ja tutkimustulokset ym. oppimateriaali perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, jota on joistakin aihepiireistä enemmän, toisista vähemmän. Lisäksi, kovinkaan usein psykologisia teorioita tai asioita ei esitetä absoluuttisina totuuksina vaan nimenomaan teorioina, jotka muokkautuvat, saavat vahvistusta tai jotka saatetaan jopa hylätä.

Toiseksi, teorioiden tausta, oletukset sekä kritiikki ja vahvistavat tulokset esitellään selkeästi, ja psykologiset teoriat ovat aina (tai ainakin useimmiten) monen eri tutkijan työn tulosta. Teoriat ja faktat eivät ole tippuneet taivaasta, kuten esitin vertauskuvana lukiopsykologiaan, vaan niitä edeltää usein pitkä ja työläs tutkimusprosessi.

Kolmanneksi opiskelutyylistä, joka eroaa huomattavasti. Kuten jo mainitsin, psykologian tutkimustulokset ja teoriat ovat yliopistossa monesti melkoisen epävarmoja: eri tutkijoilla on eri teorioita samasta asiasta (tämä tulee tosin jo lukiopsykassakin ainakin jonkin verran esille), eri tutkimustulokset ovat keskenään ristiriitaisia eikä lopullista konsensusta välttämättä ole – ainakaan vielä – jostain tietysti psykologian alan kysymyksestä. Luennoilla esitellään usein paljon tutkimustuloksia, graafeja ja kaavioita, joita tulkitsemme. Monesti tutkimustulokset saattavat kuitenkin olla ristiriitaisia keskenään, jolloin suurta yksimielisyyttä asiasta ei välttämättä ole.

Neljäs asia liittyy myös opiskelutyyliin ja käytännön järjestelyihin: yliopistossa ”oppitunnit” ovat luentoja, joissa opettaja(professori/luennoitsija)-oppilas -vuorovaikutus saattaa jäädä melko vähäiseksi, ja kuten yliopistoissa yleisestikin, oppiminen on opiskelijan itsensä vastuulla. Lisäksi kurssikirjat ovat huomattavasti laajempia kuin lukiossa ja usein englanninkielisiä. Välillä oppikirjat eivät edes ole varsinaisia ”oppikirjoja” vaan lähempänä tieteellistä kirjallisuutta, jolloin kirjan jäsennys ei ole yhtä opiskelijaystävällinen.

Tällaisia eroja ja pohdintoja tuli itselleni ensimmäisenä mieleen vertailtaessa lukion ja yliopiston psykologian opiskelua. Laittakaa kysymyksiä, jos tulee jotain vielä mieleen. :)

Aurinkoisin terkuin,

Emmi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Silja

10 vinkkiä loppurutistukseen

Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Meikun kampus

Hei kaikille! Psykologia on monitieteellinen ala, ja siksi onkin mielestäni mahtavaa, että Helsingissä psykologia kuuluu lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääketieteelliseen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Miten hyödyntää välivuosi?

Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Maria

Keitä me ollaan me psykan fuksit? Osa 3

Moi!  Seuraavaksi vuorossa kaksi uutta hakutarinaa mun fuksiystävyksiltä, toivottavasti viihdytte niiden parissa. <3 Postausta kuvittavat  pääosin viimepäivien ulkoilut...

Lue lisää