Niin keskustelupalstoilla, jodelissa kuin hakijoiden päässä pyörii usein sama kysymys: ”onko minulla mitään mahdollisuutta päästä opiskelemaan psykologiaa?”. Pelottelu pääsykokeen vaikeudesta sekä tietämättömyys hakuprosessista tuo helposti mukanaan epävarmuutta. Itsekin muistan pohtineeni jos jonkinmoisia tekijöitä, jotka olisivat voineet estää sisäänpääsyni. Nyt tarkoitukseni on vastata mahdollisimman monien epäilyihin ja spekulaatioihin. Eli: Voinko päästä psykalle jos…

…olen huono matikassa/ en lukenut pitkää matikkaa lukiossa / viimeisimmistä matematiikan tunneista on vuosia?

-Ilman muuta voit. Todennäköisyydet opetetaan sekä pitkässä että lyhyessä matematiikassa ja tilastollinen testaus on miltei kaikille uutta. Tiedän, että sisään on päästy parhailla pisteillä vuosia lukion jälkeen tai esimerkiksi vain muutama lyhyen matikan kurssi takana. Lisäksi pääsykoekirjoista löytyy kaikki tarpeellinen tieto.

…en ole lukenut psykologiaa lukiossa / kirjoittanut psykologiaa?

-Pääsykokeessa ei oleteta mitään psykologian pohjatietoja, eikä myöskään opinnoissa. Pääsykokeessa psykan lukiokursseista on korkeintaan minimaalista hyötyä, opinnoissa ehkä hiukan suurempaa. Ilmankin pärjää mainiosti.

…aloitin lukemaan vasta nyt? (Ja tämä voidaan kysyä missä tahansa vaiheessa heinäkuun alusta toukokuuhun)

-Voit. Jokaisella on yksilöllinen oppimistahti. Lisäksi kyse on opiskelutyyleistä. Itse aloitin lokakuussa, koska halusin ottaa todella rauhassa ja olin lomalla koko tammikuun. Useimmat aloittavat tammi- helmikuussa. Jotkut pärjäävät muutaman viikon tehopänttäämisellä. Enemmän ei aina ole parempi vaan nimenomaan laatu merkitsee.

…haen suoraan lukiosta?

-Ylppärien jälkeen voi väsyttää, mutta eipä se ole ihmisiä aiemminkaan estänyt. Joinain vuosina lukiosta suoraan saapuu enemmän, joinain vuosina vähemmän, mutta aina heitä on. Viitaten edelliseen kysymykseen: joillekin se muutama viikko riittää ja lisäksi opiskelurutiinit ovat luultavasti ylioppilaskirjoitusten jälkeen tuoreessa muistissa.

…minulla on takana useita hakukertoja?

-Joka vuosi on eri koe, joissa voi painottua eri asiat. Lisäksi jokaisesta hakukerrasta oppii. Itse en ainakaan ollut osannut juuri ollenkaan varautua itse koetilanteeseen ja sen stressaavuuteen. Toki ymmärrän, että pelko saattaa olla suurempi, kun takana on useita hakukertoja, mutta kuuleman mukaan se tuo myös varmuutta. Osataan varautua kokeentekijöiden ansoihin..:D Älkää siis lopettako hakemista <3

…en ole käynyt valmennuskurssia?

-Valmennuskurssi ei ole välttämätön ja tätä myös yliopisto painottaa. Itse kävin vain artikkelikurssin ja koin sen hyödylliseksi, mutta selkeästi paremmat pisteet sain tilasto-osuudesta. Kannustan kuitenkin hommaamaan jostain vanhoja pääsykokeita sekä laskemaan vaikka lukion todarikursseilta tehtäviä. Pääsykoekirjan harjoitukset eivät nimittäin yllä läheskään koetehtävien vaativuustasolle ja lisäksi monipuolinen tehtävien tekeminen helpottaa soveltamista. Koe on toki rakennettu niin, että pääsykoekirjan ja lisämateriaalin hallitsemisella on täysin mahdollista pärjätä!

..olen huono loogisen päättelyn tehtävissä?

-Puhtaasti päättelytehtäviä kokeessa on yleensä vain pieni osuus. Itse jätin omasta kokeestani muuntofunktiotehtävän kokonaan tekemättä. Koen muutenkin olevani melko huono loogista ajattelua painottavissa tehtävissä, mutta huomasin silti kehitystä kun tein niitä vanhoista pääsykokeista. Olen kuullut, että monet kokivat muuntofunktiotehtävän kivaksi puuhasteluksi, mutta sitten sisällä on myös minun kaltaisiani, jotka eivät varmaan vieläkään tajuaisi siitä yhtään mitään :D

…minulla ei ole laudaturia tai eximiaa aineista X, Y ja Z / en saa juurikaan lähtöpisteitä ylppäreistä?

-Yhteispistekiintiössä valitaan yleensä hieman yli puolet opiskelijoista. Lisäksi kokeesta on esimerkiksi Helsingissä saatava joka tapauksessa vähintään 40 pistettä. Mahdollisuutesi ovat siis oikein hyvät. Lisäksi psykologia ei ole ainakaan tänä vuonna eikä uskoakseni lähivuosinakaan siirtymässä täysin todistusvalintaan esimerkiksi sen huonon erottelevuuden vuoksi.

…en ole ensikertalainen?

-Ensikertalaisille on kiintiöt, yleensä 60-70% paikoista. Silti jäljelle jää useita paikkoja, joihin mahtuu aiemman korkeakoulupaikan lunastaneita henkilöitä. Helsingin psykalla on esimerkiksi oikiksessa samaan aikaan opiskelevia sekä entisiä kasvatustieteilijöitä ja aaltolaisia.

Yhteenvetona: voit päästä psykalle miltei mistä tahansa huolimatta. Ei tosin ole tullut vielä vastaan henkilöä, joka olisi päässyt opiskelemaan vahingossa ja juurikaan panostamatta, mutta ehkä sellaisiakin on :D Ylläolevien kysymysten lisäksi on varmasti henkilökohtaisia elämäntilanteita ja esteitä, jotka vaikuttavat hakemiseen, mutta monenlaisista tilanteista ja taustoista on sisälle päästy. Olosuhteiden ei tarvitse olla optimaaliset, jotta voi onnistua!

Minea

 

Minea Antikainen

Moi! Olen Minea, 21-vuotias toisen vuoden psykanopiskelija Helsingistä. Kirjoittelen blogiin etenkin opinnoista ja opiskelijaelämästä, mutta annan myös vinkkejä pääsykokeisiin. Kiva kun löysitte paikalle, toivottavasti teksteistäni on teille iloa. Nähdään psykalla!

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Silja

10 vinkkiä loppurutistukseen

Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Meikun kampus

Hei kaikille! Psykologia on monitieteellinen ala, ja siksi onkin mielestäni mahtavaa, että Helsingissä psykologia kuuluu lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääketieteelliseen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Miten hyödyntää välivuosi?

Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Maria

Keitä me ollaan me psykan fuksit? Osa 3

Moi!  Seuraavaksi vuorossa kaksi uutta hakutarinaa mun fuksiystävyksiltä, toivottavasti viihdytte niiden parissa. <3 Postausta kuvittavat  pääosin viimepäivien ulkoilut...

Lue lisää