Psykalle hakevien yleisimmät kysymykset ja vastaukset pääsykokeista, opiskelusta ja psykologin työstä.

Marraskuun lopulla olivat jokavuotiset jatko-opiskelumessut eli Studia-messut. Siellä pääsin tapaamaan Valmennuskeskuksen alueella psykalle ensi keväänä hakevia ihania tyyppejä. Esiin nousi paljon kysymyksiä, joista yleisimmät olivat kauhu tilastotieteestä (ymmärrän, olen itsekin tätä kauhua kokenut) sekä se, mitä se psykan opiskelu sitten oikeasti yliopistossa on.

Oon huono matikassa ja haluan päästä opiskelemaan psykologiaa, mitä teen?!

Tilastotiede mietityttää lähes kaikki psykalle hakijoita, joten ei hätää jos sinulla on kauhunsekaisia ajatuksia tilastotiedettä kohtaan. Et ole nimittäin ainoa! Pelon voi kuitenkin selättää:D Itsekin psykalle hakiessani mietin, voinko päästä sisään, sillä ylioppilastodistuksessani ”komeili” B lyhyen matikan kohdalla. Todellisuudessa se, miten olet pärjännyt matikassa lukiossa, ei todellakaan määrää mahdollisuuksia oppia tilastotiedettä ja päästä opiskelemaan. Tilastotieteen pystyy oppimaan pitkäjänteisellä työllä. Välillä se on haastavaa, mutta juuri tämän takia myös palkitsevaa. Lisäksi tilasto toi mukavaa vaihtelua pääsykokeisiin valmistautumiseen, koska sitä on ihan erilaista treenata kuin psykologian tekstejä.

Onko psykologian opiskelu yliopistossa samanlaista kuin lukiossa?

Ei oikeastaan. Lukion kurssit ovat vain pintaraapaisu psykologiasta, tunnetuimpiin (ja vanhimpiin) teorioihin sekä klassisiin tutkimuksiin tutustumista. Yliopistossa tietoa haetaan tieteellisistä tutkimuksista ja pohditaan niiden tuloksia, sekä paneudutaan lukiota syvällisemmin psykologian eri sovellusaloihin. Lisäksi psykologiksi valmistuminen vaatii muitakin kuin pelkkiä psykologian opintoja (esim. tilastotiede).

Mitä psykologi tekee niinku oikeesti?

Psykologin ammatista on monenlaisia mielikuvia: asiakas makaamassa sohvalla ja psykologi muistiinpanoja tehden hiljaa nyökyttelee tai rikossarjoista tuttu hahmo, joka lukee rikoksentekijän ajatuksia murhan sattuessa. Todellisuus on kuitenkin toinen. Psykologi voi työllistyä monipuolisesti eri työtehtäviin sekä työskennellä eri tyyppisissä työympäristöissä. Psykologi voi työskennellä esimerkiksi terveyskeskuksessa arvioimassa lasten keskittymiskyvyn ongelmia tai aikuisten työkykyä, mutta myös esimerkiksi rekrytointifirmassa, tutkijana, asiantuntijana poliisin tekemissä kuulusteluissa tai vaikkapa urheilupsykologina urheilijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja suoritusten parantamiseksi. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, ja uskon että psykologian osaamista tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä laajemmin eri aloilla. Mielestäni kaikkialla tarvitaan tietoa ihmisten käyttäytymisen syistä, tunteiden ja persoonallisuuden piirteiden valjastamisesta omien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn psyykkisistä tekijöistä yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä.

Tuliko lisää kysymyksiä? Laitathan kommenteihin, niin vastailen:)

Sara

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Silja

10 vinkkiä loppurutistukseen

Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Meikun kampus

Hei kaikille! Psykologia on monitieteellinen ala, ja siksi onkin mielestäni mahtavaa, että Helsingissä psykologia kuuluu lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääketieteelliseen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Miten hyödyntää välivuosi?

Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Maria

Keitä me ollaan me psykan fuksit? Osa 3

Moi!  Seuraavaksi vuorossa kaksi uutta hakutarinaa mun fuksiystävyksiltä, toivottavasti viihdytte niiden parissa. <3 Postausta kuvittavat  pääosin viimepäivien ulkoilut...

Lue lisää