Muistan sen päivän hyvinkin kirkkaasti. Olin edellisenä iltana tehnyt lopullisen päätöksen; haen uudestaan, vielä kerran. Motivaatio katossa lähdin Suomalaiseen ostamaan uuden repertuaarin opiskeluvälineitä. Tänä vuonna en jättäisi mitään huomioimatta. Ostin kyniä, kumeja, huomiokyniä (kolme pakettia, koska ne kuivuu liian nopeasti kuitenkin), muistilappuja, vihkoja, A3-papereita, geokolmion, flashcardseja ja uudet Stabilot. Hipelöin Tilastollisten menetelmien perusteet -kirjaa, avasin Moodlen opetusvideot ja puhkuin intoa. Esittelin Snapissa uudet opiskelutaktiikkani ja mieli oli todella päättäväinen.

Nyt on sinun vuorosi. Tästä se kaikki todella alkaa. Vaikka olisitkin hakenut aiemmin, tämä vuosi oon uusi ja erilainen.

On tulossa aikakausi, jolloin omistaudut jollekin suuremmalle. Tämä todella voi muuttaa elämäsi. Yhtäkkiä minullakin oli uusi asunto, uusi kämppis, uusi opiskelupaikka ja tavallaan uusi elämä. Kun teet asiat perusteellisesti ja olet pitkäjänteinen, palkinto tuntuu todella hyvältä.

Olivat sisäänpääsyprosentit mitä tahansa, olet valmis uhmaamaan niitä vastaan. Uskallat, koska olet rohkea ja uskot itseesi. Toisin kuin yrittäjillä, joilla uskonto on 10 ja matikka 4, niin sinulla tulee olla molemmat mieluummin 10 – ainakin tilasto (taisi miulla olla koko lukion ainoa 4). Sisäänpääsy on vaikeaa ja salaisesti nautit siitä. Mieti sitä tunnetta, kun pääset sisälle ja toteutat unelmasi. Voit laittaa Facebookkiin sen kuvakaappauksen opintopolulta (jostain syystä tämä tuotti itselle suurta tyydytystä:D). Tuntuisiko se yhtä hyvältä, jos puolet hakijoista otettaisiin sisään?

Se, että kuuluu siihen pieneen prosenttimäärään, joka pääsee sisälle, ei tule ilmaiseksi. Se vaatii paljon pyllylihaksia. Edessä on myös valintoja siitä, kuinka paljon aiot priorisoida aikaa lukemiseen. Joskus liikaakin on huono. Mikään ei ole romahtanut, jos skippaat kokonaisen viikon. Sinulle paasataan opiskelumetodeista, valmennuskursseista ja palautumisesta. Pää voi olla jokseenkin pyörällä ulkopuolisten loputtomista neuvoista. Välillä ainakin itsestä tuntui, että muut tiesivät hakemisesta paljon enemmän kuin minä.


Todellisuus niistä kuuden aamuista

Ehdit toisaalta myös pohtia kaikenlaista. Miksi pääsykokeet ovat muka ne, jotka mittaavat keistä tulee hyviä psykologeja? Katsot edellisten vuosien pääsykokeita ja koet epäoikeudenmukaisuutta. Haluavatko ne vain matemaattisesti lahjakkaita neroja, jotka osaavat soveltaa tietoa ja lukea taulukoita? Luit yhtä paljon kuin kurssikaverisi, muttet päässyt sisään ja hän pääsi? Sinullahan meni harjoituskoe paremmin kuin kaverillasi?

Nuo ovat kaikki täysin valideja pointteja ja miksei niitäkin silloin tällöin kannata pohtia. Jos kuitenkin katsomme tilannettasi omalta kannaltasi, vastaukset kysymyksiin eivät avaa ovia yliopistoon. Pääsykoe on silti edessä. Koepäivä on edelleen pitkälti se, joka määrittää, keitä otetaan sisälle ja keitä ei. Ainut mihin voit vaikuttaa, on valmistautuminen kevään suureen koitokseen. Kaikki muu spekulointi on käytännössä turhaa.

Suosittelen, jos pelkäät ajan loppuvan kesken, että aloitat ajoissa. Itseäni ahdisti, kun jäin kurssin asioissa jälkeen tai joku jäi ymmärtämättä. Yhtäkkiä tuleekin viikko, kun ei innosta ja oletkin jo todella jäljessä.

Opin oikeastaan opiskelemaan vasta pääsykoeurakan aikana – toisena vuonna. Aloin olla täysin valmistautunut jokaiselle kurssikerralle. En mennyt tunnille oppimaan, vaan kertaamaan. Olin katsonut valmiiksi videon, laskenut laskuja ja ehdin keskittyä vaikeimpiin asioihin ja pystyin kysymään neuvoa. Se niin kauan kerrottu ja neuvottu askeleen edellä -mentaliteetti toimii. Vasta, kun on itse kokeillut, ymmärtää.

Pitääkö nämä osata ulkoa? Muistan miettineeni sitä silloin, kun hain ensimmäistä kertaa. Pitää. Kaikki pitää osata ulkoa. Mitä enemmän osaat, sitä enemmän se sinua hyödyttää. Ymmärrä, mitä lasket ja miksi. Katso videoita Youtubestakin. Kaikki ylimääräinen auttaa sinua hahmottamaan kokonaiskuvaa. Kun koepäivä tulee, sinun tulee hallita kaikki perusasiat niin hyvin, ettet edes mieti. Kokeessa mietitään asioiden soveltamista. Mietit, kuinka ratkaiset tehtävän niillä tiedoilla, jotka ovat jo automatisoituneet päässäsi. Kyseessä on mitä luultavimmin elämäsi vaikein koe. Suhtaudu siihen myös niin. Pelkkä pänttääminen ei riitä.

Koe on tarkoituksella ihan järkyttävän vaikea. Siellä halutaan erotella parhaista priimat. Jos kaikki osaavat puolet tehtävistä, ei erottelua synny. Valmistaudu paremmin kuin muut. Sinulla on nyt vielä paljon aikaa. Hyödynnä se!

Linnea

P.S. Jos haluat seurata elämääni reaaliajassa, lisää minut Snapchatissa: linlinlinnea ja Instagramissa: liiku_niiku_linnea

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Minea

Tervetuloa uudet fuksit!

Jeee fuksit ovat vihdoin täällä! Tai ainakin Helsingissä orientaatioviikko alkoi eilen. Tervetuloa kaikille, teillä on hienot ajat edessä <3 Orientaatioviikot ovat hektisiä...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Linnea

Etkö päässytkään sisälle?

Tavallaan osaat jo ennustaa lopputuloksen, mutta hyvä Luoja, kun se sattuu nähtyäsi mustaa valkoisella. Kaikki viimeiset toivon rippeet viedään ja saat taas aloittaa alusta. Se...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Emmi

Pääsykokeen jälkeen

Pääsykokeesta on nyt ennättänyt yhteisvalinnan osalta kulumaan jo vajaa kuukausi, Jyväskylän ja Joensuun kokeiden suhteen hieman vähemmän aikaa. Pääsykokeet...

Lue lisää