Suomen psykologianopiskelijain liitto SPOL järjesti Jyväskylässä 28.1.2012 seminaarin teemalla psykoterapia. Vuosittaisen SPOL-seminaarin sai tänä vuonna isännöitäväkseen Stimulus ry – Jyväskylän yliopiston psykologianopiskelijat.

Tämänvuotisen seminaarin aihe oli tärkeä paristakin syystä. Psykologian yliopisto-opinnot painottavat tieteen ja metodologian (menetelmällisyyden) tärkeyttä ja antavat tietoa teorioiden muodossa omassa tieteellisen kliinisessä kontekstissaan. Helsingin yliopiston psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsanen (meille helsinkiläisille tuttu…) avasi seminaarin ottaen kriittisesti kantaa psykoterapian tieteellisen tutkimuksen haastavuuteen. Tieto psykoterapian vaikuttavuudesta hoitovasteeseen on kiistatonta, mutta varsinaisia vaikutusmekanismeja ei toistaiseksi kovin hyvin tunneta. Tässä tutkittavan kohteen laatu, tutkimuskysymys (vt. kausaliteetin tutkimukset – aiheuttaako terapiassa tekijä x muutoksen) ja tutkimuseettiset seikat ovat tuoneet psykoterapian tieteelliseen tutkimukseen omat haasteensa.

Psykoterapiamenetelmien laaja kirjo saa monesti vasta kasvot käytännön myötä. Jyväskylän seminaarissa oli mahdollisuus osallistua erilaisiin workshoppeihin, joissa eri psykoterapiasuuntausten edustajat esittelivät työskentelymuotoaan. Itse osallistuin mm. psykologi Mari Rautiaisen psykodraamaa käsittelevään workshoppiin – luento oli vaikuttava ja se antoi ajatuksia mahdollisuuksista eri tieteenalojen yhdistämisestä myös psykoterapiassa. Psykodraamassa psykologisen taustateorian lisäksi sovelletaan mm. useita sosiaalipsykologian käsitteitä. Tarjolla oli lisäksi mm. toiminta-, musiikki- ja kirjallisuusterapioita esitteleviä workshoppeja.

Esittelyssä oli myös erikoisempia ”terapioita”, joista jotkut saivat akateemiset, kriittiset psykologianopiskelijat hieman varpailleen. Psykologisen tiedon merkitys arvioitaessa erilaisia menetelmiä ja niiden toimivuutta on ensisijaista ja osoittaa psykologin harkintakykyä ja ammattitaitoa. Tilanteesta, yksilöstä ja tämän problematiikasta riippuu, minkälainen terapiamuoto on tarpeellinen ja tuloksekas. Psyykkisten sairauksien yhteydessä on tärkeää tietää sairastavuuden vaiheista ja oireista – tällöin oikeanlainen terapia voidaan keskittää optimaalisesti siten, ettei terapia kuormittaisi liikaa ja potilas olisi mahdollisimman vastaanottavainen. Syvästi masentunut henkilö ei välttämättä ole valmis syväluotaavaan psykoterapiaan syvimmällä masennuksen hetkellä. Toisaalta meilikuvaharjoittelu ei ole paras vaihtoehto psykoottisten oireiden hoidossa, jolloin potilas on jo valmiiksi hämmentynyt ja kärsii hajanaisuudesta. Vääränlaisen terapian (saatikka sitten ”terapian”) antaminen voi jopa huonontaa potilaan tilaa!

Seminaaripäivä Jyväskylässä päättyi paneelikeskusteluun, jossa eri koulutustaustaiset terapeutit (mukana kognitiivisen psykoterapian, perheterapian ja psykodynaamisen psykoterapian edustajia) paneutuivat ennalta esitettyyn mielenterveysongelma-caseen, kukin omasta näkökulmastaan. Casessa tutkittiin 23-vuotiaan yliopisto-opiskelijan sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja siihen liittyvää problematiikkaa. Ajatuksia esitettiin vääristyneestä minäkäsitteistöstä aina varhaisiin ongelmiin kiintymyssuhteissa ja perusturvallisuudessa.

Psykoterapiakoulutus on tähän mennessä ollut yliopistosta erillisten tahojen vastuulla. Vuonna 2012 Helsingin yliopisto aloittaa psykoterapiakoulutusohjelman yhteistyössä em. koulutustahojen kanssa.

Tommi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Silja

10 vinkkiä loppurutistukseen

Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Meikun kampus

Hei kaikille! Psykologia on monitieteellinen ala, ja siksi onkin mielestäni mahtavaa, että Helsingissä psykologia kuuluu lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääketieteelliseen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Miten hyödyntää välivuosi?

Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Maria

Keitä me ollaan me psykan fuksit? Osa 3

Moi!  Seuraavaksi vuorossa kaksi uutta hakutarinaa mun fuksiystävyksiltä, toivottavasti viihdytte niiden parissa. <3 Postausta kuvittavat  pääosin viimepäivien ulkoilut...

Lue lisää