Vaalit ovat kuvaileva tietolähde suomalaisesta yhteiskunnasta. Vaalikäyttäytyminen on kuitenkin monimuuttujainen ilmiö ja sitä arvioitaessa todennäköisyydet ja arviot eivät palaudu täysin klassisen todennäköisyyslaskennan nopanheitto esimerkkeihin.

Törmäsin taannoin Psykologi-lehden artikkeliin, jossa esiteltiin professori John Jostin ajatuksia siitä, kuinka äänestäjän poliittinen profiili pohjaa toisinaan tämän persoonallisuuteen. Jost valottaa ajatusta Annual Reviw of Psychology lehdessä, että juuri ideologiat ovat oiva indikaattori kuvaamaan persoonallisuuden(piirteiden) ja yhteiskunnallisen käyttäytymisen välistä yhteyttä (Jost, Political ideology., 2009). Kuvailevana persoonallisuusteoriana suosiota saavuttaneen Big Five mallin avoimuus kokemukselle (open to experience) ja tunnollisuus (conscientiousness) persoonallisuuspiirteiden kerrotaan kuvaavan ko. teorian jaottelulla yhteiskunnallisesti merkittävää käyttäytymistä – jakoa oikeistoon ja vasemmistoon. Näiden ideologioiden ydinkysymykset (muutoksen kannatus/vastustus ja tasa-arvo kysymykset) näyttävät hänen mukaan palautuvan em. persoonallisuusfaktoreiden kuvauksiin.

Siinä missä persoonallisuuden rakenteemme ohjaavat käyttäytymistämme, ne myös vaikuttavat havaintoihimme. Professori Drew Western artikkelissaan The Political Brain (2007) puhuu mm. siitä, kuinka ehdokkaan edustama puolue, ehdokkaan ulkonäkö ja tämän herättämät tunteet ohjaavat hämmästyttävän paljon ehdokkaan valintaa – tunneassosiaatio voi olla monesti jopa ratkaiseva. Presidentinvaalien alla mediassa teetettiin kuvien avulla kysely, jossa lapset punnitsivat ehdokkaiden sopivuutta presidentiksi. Siinä missä lapset tietämättömänä maailman menosta kiinnittävät huomiota mm. ehdokkaiden hiusten väriin ja tyyliin myös aikuiset – mikäli Westernin artikkeliin on uskominen – käyttävät näitä samoja vihjeitä valintaansa tehdessä, enemmän tai vähemmän tiedostetusti.

”Aika hyvä, tai ei sittenkään. Sillä on tarpeeksi höröt korvat että kuulee varmaa hyvin. Mutta sillä on liian korkea otsa.”

 ”Ei, koska sillä on hevosen tukka.”

”Huono, liian punaiset huulet ja liian korkea otsa.”

 ”Paras, koska sillä melkein samanlainen parta kuin isillä.”

Eräs vaalien anti etenkin tilastomatematiikkaan perehtyneille ja perehtyville on runsas joukko tilastollista dataa, kuvaajia ja näistä vedettyä johtopäätöksiä. Tilastoilluusioita on hyvä pitää silmällä. Pääsykokeisiin valmentautuvan on oiva tilaisuus pohtia lehdissä esiteltyjen ”ovensuukyselyiden” validiteettia – otoskokoa, edustavuutta ja satunnaisuutta ja muistaa, että muutokset tilastollisissa tunnusluvuissa (kannatusluvuissa jne.) ovat merkityksellisiä vasta kun ne ovat tilastollisesti merkitseviä. Kriittisesti on suhtauduttava myös päätelmiin ja väitteisiin kausaliteeteista; esimerkiksi presidentinvaalien toisen kierroksen ”pakkovalinta”-asetelman tuloksesta ei voida tehdä vahvoja yleistyksiä suomalaisten arvomaailmasta tai vaalikampanjoiden toimivuudesta.

Itse jäin pohtimaan, mitkä ovat muiden psykologisten tekijöiden lisäksi ne sosiaalipsykologiset muuttujat jotka omalta osaltaan vaikuttavat poliittiseen ajatteluumme ja käyttäytymiseemme. Ovatko sosiaalinen konteksti tai ryhmäpaine merkittäviä tekijöitä? Mikä on uskonnon rooli toisaalta ryhmäpaineessa, toisaalta ajattelua ohjaavana rakennelmana? Ovatko puoluepolitiikka ja yksilövaalit sittenkään toisistaan erilliset vaikka sitä kovin painotetaan?

Tommi

 

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Silja

10 vinkkiä loppurutistukseen

Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Meikun kampus

Hei kaikille! Psykologia on monitieteellinen ala, ja siksi onkin mielestäni mahtavaa, että Helsingissä psykologia kuuluu lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääketieteelliseen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Miten hyödyntää välivuosi?

Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Maria

Keitä me ollaan me psykan fuksit? Osa 3

Moi!  Seuraavaksi vuorossa kaksi uutta hakutarinaa mun fuksiystävyksiltä, toivottavasti viihdytte niiden parissa. <3 Postausta kuvittavat  pääosin viimepäivien ulkoilut...

Lue lisää