Tänään pidettyjen psykologian yo-kirjoitusten innoittamana jaan muutamia ajatuksia ko. kokeesta.

Psykologia on ylioppilaskokeissa yksi suosituimmista kirjoitettavista aineista, mutta myös yksi vaikeimmista. Psykologian ylioppilaskokeet ovat tunnetusti mitanneet kokelaan kypsyyttä käyttää monipuolisesti tietojaan ja perustella kokekysymykset tieteellisen psykologian näkökulmasta. Viimevuosina (vuodesta 2007 alkaen kokeita seuranneena) kehityspsykologia ja erityisesti neuro- ja kognitiivinen psykologia ovat olleet paljolti koekysymysten kantavia teemoja, mutta tänä keväänä poikkeuksellisesti sosiaalipsykologia oli painottunut voimakkaasti.

Hauskaa oli huomata, että kokeen 6. tehtävän, joka käsitteli peilisolusysteemiä ja sen yhteyttä Aspergerin syndroomaan, olisi saanut ratkaistua täysin nappiin viime kevään psykologian artikkelikokoelman tiedoilla! Peilisolujärjestelmä neuraalisena systeeminä on kovin monimutkainen, eli tehtävä ei kaiketi ollut lukion tiedoilla ratkaistavaksi läpihuutojuttu. Toisaalta tehtävänanto antoi jo paljon materiaalia päättelyketjun tueksi, mikäli kokelas muisti Aspergerin syndrooman keskeiseksi oireeksi puutokset sosiaalisessa kognitiossa.

Itsetuntoa käsittelevä 3. tehtävä antoi vapaat kädet tarkastella itsetunnon käsitettä useasta näkökulmasta; sosiaalisen kognition (sosiaalisuus + oppiminen + ympäristö), metakognitioiden, kehityspsykologisen tai vaikkapa persoonallisuuspsykologisen viitekehyksen kautta. Tässähän ihan innostuu!

Ensimmäinen tehtävä oli mukava case, jossa sai asettua asiantuntijarooliin. Toivottavasti kokelaat oli kriittisiä moisen unikoulun kanssa; huomioon tuli kaiketi ottaa mm. Emma-tytön temperamenttirakenne, kiintymyssuhde ja sen kehittyminen. Myös kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin viittaaminen olisi voinut olla paikallaan.

Erittäin tervetullut ja ajankohtainen aihe löytyi toisesta jokeritehtävästä joka käsitteli homoseksuaalisuutta erilaisten historiallisten, pääasiassa tieteellisten viitekehysten kautta. Viittaus uskonnollisiin tekijöihin ei toivottavasti ollut tehtävän erotteleva tekijä – tällaiset väittämät eivät koskaan kelpaa tieteellisestä evidenssistä eikä niillä siten ole perusteluarvoa. Korkeintaan maininta uskonnollisen näkemyksen vaikutuksesta kulttuuriin voisi tehdä maininnan. Tehtävä oli kattavasti esitellyt homoseksuaalisuuden tieteellisen, psykobiologisen tutkimuksen historiaa aina Pavlovilaisesta ajattelusta Freudin kautta käyttäytymisgenetiikkaan. Sain juuri iltalukemisina päätökseen Helsingin yliopiston Juhani E. Lehdon kirjoittaman Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta -kirjan, joka nimensä mukaisesti paneutuu aiheeseen. Tehtävänannossakin esitetty hypoteesi pre-nataalin kemiallisen ympäristön (kohtu) vaikutuksista kehittyvään sikiöön on tällä hetkellä johtava käsitys teemasta – raskaudenaikaisen kemiallisen ympäristön vaikutuksista kehittyvään hermostoon. Viittaus diagnostiikkaan ja sen kehittymiseen mahdollisti myös tieteen kehittymisen tarkastelun yhdessä yhteiskunnan ja ihmisoikeuksien kehityksen rinnalla.

Tällaisia ajatuksia tälläkertaa. Silmät auki ja korvat höröllä kohti uusia aiheita!

Tommi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Minea

Tervetuloa uudet fuksit!

Jeee fuksit ovat vihdoin täällä! Tai ainakin Helsingissä orientaatioviikko alkoi eilen. Tervetuloa kaikille, teillä on hienot ajat edessä <3 Orientaatioviikot ovat hektisiä...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Linnea

Etkö päässytkään sisälle?

Tavallaan osaat jo ennustaa lopputuloksen, mutta hyvä Luoja, kun se sattuu nähtyäsi mustaa valkoisella. Kaikki viimeiset toivon rippeet viedään ja saat taas aloittaa alusta. Se...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Emmi

Pääsykokeen jälkeen

Pääsykokeesta on nyt ennättänyt yhteisvalinnan osalta kulumaan jo vajaa kuukausi, Jyväskylän ja Joensuun kokeiden suhteen hieman vähemmän aikaa. Pääsykokeet...

Lue lisää