Vuoden 2012 artikkelit muodostavat moniulotteisen kuvan persoonallisuudesta – kuvauksen keskiössä on persoonallisuuden jatkuvuus. Innostuin tässä kirjoittamaan artikkeleista nousseita ajatuksia, ikään kuin jäsentääkseni niiden luomaa kokonaiskuvaa persoonallisuudesta ja persoonallisuuspsykologiasta. Aihe on tuttu ja mielekäs, sillä teen parhaillaan kandityötäni persoonallisuuspsykologian tutkimusryhmään (Personality and Well-being research group) Cloningerin psykobiologinen persoonallisuusteoria viitekehyksenäni.

Persoonallisuuden käsite, kuten useat tieteen käsitteet, on muovautunut tieteen kehityksen rinnalla useasti. Galenoksen ruumiinnesteoppi (melankolinen, koleerinen, flegmaattinen ja sangviininen ihmistyyppi määräytyvät keltaisen- ja mustan sapen, liman ja veren suhteellisista osuuksista kehossa) edusti antiikin aikaista biologista paradigmaa, samalla kun mielenfilosofia pohti sielun (Aristoteles, de Anima) ja materian, idean ja substanssin, välistä suhdetta. Aristoteleen sielu (idea) tarvitsi kehon (substanssi) ollakseen olevainen (aktualisaatio), kun taas Descartes 1600-luvulla puhui voimakkaasti dualismin kieltä – ”voin olla distinkti ruumiistani”. Mielenfilosofian irtautuminen filosofiasta mahdollisti psykologiatieteen kehittymisen. Empirismin myötä kokemus sai käsitteenä oman paikkansa, osana mielen kehitystä (tabula rasa)(Locke). Tieteellisen psykologian kehittyessä eri koulukunnat selittivät persoonallisuutta omasta viitekehyksestään käsin, mutta tieteen kehitys ja koulukuntien häviäminen mahdollistivat lopulta monitieteellisemmän ja integratiivisemman, nykyisen tutkimusperinteen. Nykyiseen käsitykseen persoonallisuudesta ovat vaikuttaneet niin biologia, lääketiede kuin myös geenitutkimus.

Biologisena rakennusaineena temperamentti on valmius myöhemmälle persoonallisuuden kehitykselle. Nykykäsityksen valossa juuri temperamentin voimakas geneettinen perusta luo sillan persoonallisuuden ja biologian (genetiikan) välille (artikkelit 1, 2 ja 8). Sana ”valmius” muistuttaa siitä, etteivät ”temperamenttigeenit” määrää sitä, millainen yksilöstä lopulta tulee:

”Rakennusmiehellä on pihan perällä läjä suorakaiteen muotoisia punatiiliä. Tiilten muoto ja ominaisuudet tekevät rajoituksia talon rakentamisen suhteen, mutta lopullisen tuloksen määrää se, minkälaisen rakennusmiehen käsissä tiilet ovat – erilaisilla työkaluilla, ideoilla ja osaamisella (kuten kahvimainoksessa sanotaan, tunteella ja ammattitaidolla) samasta tiilikasasta voi syntyä monen näköisiä rakennelmia.” (itse keksimäni kielikuva)

Siis temperamentti samanaikaisesti sekä mahdollistaa että ohjaa persoonallisuuden kehitystä, mutta itse persoonallisuus, rakennelma, syntyy perimän ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena. Geeni-ympäristö interaktio on esillä artikkeleissa 6, 9, 11 ja 15. Viimeaikoina uutisia ahkerasti seuranneet ovat saattaneet huomata, että varhaiskasvatukseen liittyvät asiat ovat myös eräissä artikkeleissa mukana (ainakin artikkelit 9, 11, 13). Tämä ajankohtainen teema liittyy voimakkaasti geeni-ympäristö-interaktioon.

Persoonallisuuden eräs keskeinen funktio on ympäristöön adaptoituminen. Tämä funktion tuloste kuvaa hyvinvoinnin, jaksamisen ja mielenterveyden astetta.  Edellä mainitut ovat keskeisiä suureita arjessa (opiskelu, työ, suhteet) sekä elämänmuutoksissa. Jatkumo varhaisesta persoonallisuuden rakentumisesta konkretisoituu lopulta siihen, kuinka tarkoituksenmukaisesti yksilö kykenee tällä rakennelmallaan toimimaan ja selviytymään haasteista elämänkaarensa aikana.

Lukuintoa kaikille!

 

 

 

Tommi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Silja

10 vinkkiä loppurutistukseen

Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Meikun kampus

Hei kaikille! Psykologia on monitieteellinen ala, ja siksi onkin mielestäni mahtavaa, että Helsingissä psykologia kuuluu lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääketieteelliseen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Miten hyödyntää välivuosi?

Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Maria

Keitä me ollaan me psykan fuksit? Osa 3

Moi!  Seuraavaksi vuorossa kaksi uutta hakutarinaa mun fuksiystävyksiltä, toivottavasti viihdytte niiden parissa. <3 Postausta kuvittavat  pääosin viimepäivien ulkoilut...

Lue lisää