Selailen valokuvia Wienistä, jossa kävin yhdessä ystäväni kanssa muutama kesä sitten. Kuvat psykoanalyysin isäksi tituleeratun Sigmund Freudin kodista (joka nykyisin toimii museona) virittävät tunnelmaan – suuntaan myöhäisillan näytökseen katsomaan uutta Karl Jungin ja S. Freudin elämästä kertovaa elokuvaa A Dangerous Method.

Elokuvan nimi antoi olettaa ehkä hieman liikaa sen sisällöstä. Pohdiskelevan, jopa taiteellisen genren vuoksi A Dangerous Method mahtanee jäädä vaille toimintaelokuvien suuria katsojalukuja. Silti elokuva oli kaikessa verkkaisuudessaan vakuuttava ja tarkasti tehty. Se keskittyi lähinnä Jungin elämään lääkärinä, aviomiehenä sekä miehenä, joka löysi itselleen rakastajattaren entisestä potilaastaan. Jungin ja Freudin kollegiaalinen kirjeenvaihto kuvasi oivasti 1900 – luvun alun psykoanalyyttisen kollegiumin kehittymistä ja tapaa toimia.

Historiassa, paljon ennen psykologiatieteen syntyä, psykopatologioiden selitykset palautuvat varhaiseen mystiikkaan ja nk. demonologiaan (riivausoppi). 1900 – lukua kohti mentäessä tieteen ja kokeellisen psykologian kehittyminen pyrkivät katkaisemaan napanuoran, joka mystiikkaa ja aikaisempaa sielutiedettä oli yhdistänyt. Tieteellinen psykologia pyrki eroon metafysiikan kummajaisista. Psykoanalyysi alkoi kehittyä tämän uuden, tieteellisen ja mielen sisältöihin keskittyvän paradigman ympärille.

Psykologiaan perehtyneille elokuva saattanee olla pelkkää tarinaakin antoisampi ja hienostuneempi kokemus. Psykologiatieteen historian tuntemus, klassisen psykoanalyysin menetelmien käsittäminen ja alan terminologia olivat omasta mielestäni herkullista bongattavaa! Viittaukset Freudin psykoseksuaalisen kehityksen teoriaan kantoivat mukanaan varhaisen psykoanalyysin käsitteistöä. Vapaan assosiaation, hysterian ja transferenssin käsitteet olivat esillä sekä Jungin, että Freudin puheessa, mutta myös pienissä yksityiskohdissa. Osaatko sinä perustella, miksi Jung asettuu elokuvan alussa istumaan potilaan taakse, aloittaessaan tämän kanssa ”puhehoito” – istuntoa?

Kotiin palattuani katselen vielä valokuvia Wienin matkalta. Muistoina matkalta on Freud-museosta tämän elämästä kertova sarjakuvakirja sekä kankainen kirjastokassi jossa lukee ”Analyse me!”.

Tommi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Silja

10 vinkkiä loppurutistukseen

Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Meikun kampus

Hei kaikille! Psykologia on monitieteellinen ala, ja siksi onkin mielestäni mahtavaa, että Helsingissä psykologia kuuluu lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääketieteelliseen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Silja

Miten hyödyntää välivuosi?

Heippa! Monella psykologian opiskelijalla ja sinne hakevalla on takana välivuosia yksi tai useampikin. Mielenterveydellisesti välivuosi voi olla rankkaa aikaa, monet kokevat väliinputoamisen...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Maria

Keitä me ollaan me psykan fuksit? Osa 3

Moi!  Seuraavaksi vuorossa kaksi uutta hakutarinaa mun fuksiystävyksiltä, toivottavasti viihdytte niiden parissa. <3 Postausta kuvittavat  pääosin viimepäivien ulkoilut...

Lue lisää