Selailen valokuvia Wienistä, jossa kävin yhdessä ystäväni kanssa muutama kesä sitten. Kuvat psykoanalyysin isäksi tituleeratun Sigmund Freudin kodista (joka nykyisin toimii museona) virittävät tunnelmaan – suuntaan myöhäisillan näytökseen katsomaan uutta Karl Jungin ja S. Freudin elämästä kertovaa elokuvaa A Dangerous Method.

Elokuvan nimi antoi olettaa ehkä hieman liikaa sen sisällöstä. Pohdiskelevan, jopa taiteellisen genren vuoksi A Dangerous Method mahtanee jäädä vaille toimintaelokuvien suuria katsojalukuja. Silti elokuva oli kaikessa verkkaisuudessaan vakuuttava ja tarkasti tehty. Se keskittyi lähinnä Jungin elämään lääkärinä, aviomiehenä sekä miehenä, joka löysi itselleen rakastajattaren entisestä potilaastaan. Jungin ja Freudin kollegiaalinen kirjeenvaihto kuvasi oivasti 1900 – luvun alun psykoanalyyttisen kollegiumin kehittymistä ja tapaa toimia.

Historiassa, paljon ennen psykologiatieteen syntyä, psykopatologioiden selitykset palautuvat varhaiseen mystiikkaan ja nk. demonologiaan (riivausoppi). 1900 – lukua kohti mentäessä tieteen ja kokeellisen psykologian kehittyminen pyrkivät katkaisemaan napanuoran, joka mystiikkaa ja aikaisempaa sielutiedettä oli yhdistänyt. Tieteellinen psykologia pyrki eroon metafysiikan kummajaisista. Psykoanalyysi alkoi kehittyä tämän uuden, tieteellisen ja mielen sisältöihin keskittyvän paradigman ympärille.

Psykologiaan perehtyneille elokuva saattanee olla pelkkää tarinaakin antoisampi ja hienostuneempi kokemus. Psykologiatieteen historian tuntemus, klassisen psykoanalyysin menetelmien käsittäminen ja alan terminologia olivat omasta mielestäni herkullista bongattavaa! Viittaukset Freudin psykoseksuaalisen kehityksen teoriaan kantoivat mukanaan varhaisen psykoanalyysin käsitteistöä. Vapaan assosiaation, hysterian ja transferenssin käsitteet olivat esillä sekä Jungin, että Freudin puheessa, mutta myös pienissä yksityiskohdissa. Osaatko sinä perustella, miksi Jung asettuu elokuvan alussa istumaan potilaan taakse, aloittaessaan tämän kanssa ”puhehoito” – istuntoa?

Kotiin palattuani katselen vielä valokuvia Wienin matkalta. Muistoina matkalta on Freud-museosta tämän elämästä kertova sarjakuvakirja sekä kankainen kirjastokassi jossa lukee ”Analyse me!”.

Tommi

Muita blogipostauksia

  • Psykologia
  • Minea

Tervetuloa uudet fuksit!

Jeee fuksit ovat vihdoin täällä! Tai ainakin Helsingissä orientaatioviikko alkoi eilen. Tervetuloa kaikille, teillä on hienot ajat edessä <3 Orientaatioviikot ovat hektisiä...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Linnea

Etkö päässytkään sisälle?

Tavallaan osaat jo ennustaa lopputuloksen, mutta hyvä Luoja, kun se sattuu nähtyäsi mustaa valkoisella. Kaikki viimeiset toivon rippeet viedään ja saat taas aloittaa alusta. Se...

Lue lisää
  • Psykologia
  • Emmi

Pääsykokeen jälkeen

Pääsykokeesta on nyt ennättänyt yhteisvalinnan osalta kulumaan jo vajaa kuukausi, Jyväskylän ja Joensuun kokeiden suhteen hieman vähemmän aikaa. Pääsykokeet...

Lue lisää