Pääsykoekevät lähenee taas pikkuhiljaa ja haluankin kertoa, miten opiskelin pääsykoetta varten 2020 keväällä, kun pääsin opiskelemaan Helsingin oikikseen. Kerron myös samalla joitakin oivalluksia edellisiltä hakuvuosilta (2019,2018,). Ensiksi haluan kuitenkin mainita, että pääsin opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan siis 2020 keväällä pääsykokeella, joka nk. ”koronakevät”, jolloin pääsykoejärjestely jouduttiin muuttamaan yllättäen kaksivaiheiseksi. Ensimmäinen vaihe oli sähköinen etäkoe, ja tästä vaiheesta toiseen vaiheeseen otettiin kaksinkertainen määrä opiskelupaikkoihin nähden. Erilaisestä pääsykoejärjestelystä huolimatta opiskelin sinänsä samalla tavalla, ja toisen vaiheen koe olikin melko perinteinen pääsykoe, ainoana erona vain kovempi aikapaine.

No miten sitten opiskelin pääsykoetta varten? Edellisiltä vuosilta olin oppinut ensinnäkin, että pääsykoekirjoista täytyy osata aivan kaikki, mikään kohta ei saa olla ”musta aukko” itselle. Kaikkea ei tietenkään voi osata täydellisesti mutta siihen täytyy pyrkiä. Toisena asiana olin oppinut kertaamisen merkityksen sekä kolmantena asiana kokonaisuuksien hahmottamisen. Aloitan nyt kertomalla viimeisestä asiasta, koska lukuprosessissa se tulisi ottaa ensimmäisenä haltuun.

Ensinnäkin olin ennen pääsykoekirjojen julkaisemista tehnyt itselle lukusuunnitelman. Lukusuunnitelma sisälsi kolme eri vaihetta: tutustumisvaihe, opiskeluvaihe ja kertausvaihe. Lukuprosessi siis alkoi tutustumisvaiheella, jossa ihan ensiksi vain luetaan kirjat läpi ja kerrataan hieman lukemia asioita. Itselleni oli vaikea ymmärtää lausetta ”älä jää miettimään pikkutarkkoja asioita, vaan siirry eteenpäin”, mutta tällöin viimeisellä hakukerrallani todella tajusin sen ja toteutin sitä. Kun asioista ole vielä mitään käsitystä tai tietoa, on turha jäädä miettimään jotain yksittäistä lausetta pitkäksi aikaa, vaan tärkeämpää on nimenomaan tutustua aiheeseen ja yrittää hahmottaa mistä kirjassa on todella kyse. Tutustumisvaiheessa kannattaakin kysyä itseltään tai jopa kirjoittaa ylös vastaukset kysymyksiin: ”Mikä on kirjan idea? Mikä kirjassa on keskeistä? Mistä aiheista kirja koostuu?”. Tutustumisvaiheessa oma suositukseni on, että lukee kirjat esim. 2 kertaa ja toisella kerralla muistaa edelleen samat kysymykset, mutta lisäksi miettii, että mistä asioista nämä kirjan aiheet koostuvat. Näin saa muodostettua hyvän kokonaiskuvan kirjoista ja ymmärtää mistä on kyse ja mistä kaikista eri aiheista kirja koostuu. Tässä vaiheessa ei missään nimessä kannata käyttää aikaa yksityiskohtien opiskeluun. Se olisi suorastaan ajanhukkaa tässä vaiheessa.

Tämä oli myös yksi oivallukseni edellisiltä vuosilta. Oman kokemukseni perusteella yksityiskohtien ja pikkutarkkojen asioiden opettelu heti pääsykoekirjojen julkaisun jälkeen on lähes turhaa, kun ei ymmärrä vielä niiden merkitystä kokonaisuudessa. Tärkeämpää on hahmottaa isot kokonaisuudet, jotta voi rakentaa tarkempaa tietoa niiden päälle. Tällöin ymmärtää näiden pikkutarkkojen asioiden merkityksen, jolloin muistaminen on huomattavasti helpompaa kuin pelkkä yksityiskohtien ulkoa opettelu. Tässä vaiheessa täytyy kyllä huomauttaa, että jossain kirjassa on aina jokin vaikeasti ymmärrettävä asia, joka voi vaatia ns. ulkoa opettelua, koska sitä on vain lähes täysin mahdotonta ymmärtää, mutta tämän tulisi viimesijainen keino muistaa asia, koska tällöin vain muistaa sen, mutta ei ole tosiasiassa oppinut sitä.

Tutustumisvaiheen jälkeen siirryin opiskeluvaiheeseen. Tässä vaiheessa on tarkoituksena todella oppia kirjojen asiat. Tässä vaiheessa tein kirjoihin yliviivaukset eli ”värikoodasin” kirjan. Merkitsin lait, listat, käsitteet ja tärkeät asiat eri väreillä. Tämä auttoi hahmottamaan, että mitä kaikkea asiakokonaisuuksiin kuului. Kirjoitin myös samoilla värikoodeilla lait, käsitteet ja listat post it- lapuille, jotta voisin kertailla niitä aina vähän väliä. Saman asian ajaa myös esim. muistikortit tai active recall- taulukko. Nykyään on muutenkin kaiken maailman hienoja sovelluksia, ohjelmia ja nettisivuja, joissa pääsee toteuttamaan tämän saman idean sähköisesti, joita jopa itsekin suosittelen nykyään. Silloin kun itse hain oikikseen, tällaiset eivät olleet vielä niin yleisiä, joten toteutin lähes kaiken käsin. Tein lisäksi erilaisia muistiinpanoja, mutta pyrin siihen, että teen niistä myös visuaalisia ja muutenkin oppimista parhaiten tukevia versioita. Käytin esim. paljon värejä sekä tein erilaisia jaotteluita, numerointeja ja laatikoita, jotta muistaisin mitä kaikkea mihinkin kuului. Näiden muistiinpanojen teko eli prosessi oli ehkä opettavaisinta, mutta ne toimivat myös hyvinä kertausvälineinä. Kerratessani asioita tein myös midmappeja ihan vain sen takia, että kertaamiseni pysyi aktiivisena. Mindmapit oikeastaan lensivät melkein heti niiden tekemisen jälkeen roskiin.

Opiskeluvaiheessa tein myös valmennuskurssin tehtäviä, ja meillä oli muutenkin totta kai luentoja kaikista kirjoista koko pääsykoekevään ajan. Lisäksi meillä oli harjoituspääsykokeita, jotka olivat erinomaisia harjoitustilaisuuksia. Itse tein kaikki mahdolliset harjoituskokeet. Harjoituskokeiden lisäksi valmennuskeskukselta sai tehtävävihkon, jossa oli yli 40 erilaista tehtävää kaikista pääsykoekirjoista. Tein melkein kaikki nämä tehtävät, en toki ns. täydellisesti, vaan lähinnä ranskalaisin viivoin. Tämä oli myös hyvä tapa testata omaa osaamista sekä hahmottaa kaikki kyseiseen asiaan kuuluvat seikat. Tein tehtäviä tasaisesti lähes joka päivä tunnin tai kahden ajan, ja tätä tekniikkaa haluan myös suositella muille.

Opiskeluvaiheessa kertailin niitä kuuluisia pikkutarkkoja asioita aina välillä post it- lapuiltani, mutta keskityin suurimmaksi osaksi vain ymmärtämään asiat, niiden yhteyden ja mitä ne sisältävät. Tällöin samalla opin todella paljon yksityiskohtia ilman sen kummempaa ulkoa opettelua. Kertausvaiheessa varmistin, että osaan yksityiskohdat kunnolla ja kertasinkin erityisesti niitä, joita en muistanut vielä. Ylipäätään kertausvaiheessa on tarkoituksena palauttaa mieleen kaikki aiemmin opetellut asiat, jolloin on hyvä kerrata myös kaikki yksityiskohdat kunnolla läpi. Kertaaminen muutenkin kuului jokapäiväiseen opiskeluuni, enkä tehnyt sitä ainoastaan kertausvaiheessa. Kertasin lyhyesti aina, kun olin opiskellut jonkun kokonaisuuden taikka aiheen, ja lisäksi kertasin aina päivän päätteeksi kaikki mitä olin päivän aikana opiskellut. Näin asiat jäävät mieleen paremmin, kun niihin palaa useasti.

Itse kertausvaiheessa opiskelu oli sitten lähes pelkästään tätä muistiin palauttelua ja läpikäyntiä. Mutta vielä kertausvaiheessakin itse ainakin opettelin niitä asioita, jotka tuntuivat hankalilta. Tässä vaiheessa ei pitäisi tietenkään olla enää montaa asiaa, jota ei osaa, mutta se on luonnollista ja jopa väistämätöntä, että joitain asioita ei vielä muista tai osaa tarpeeksi hyvin. Käytin näiden asioiden opettelemiseen samoja tekniikoita mitä opiskeluvaiheessa. Kertausmielessä taas luin kirjat, muistiinpanot sekä post it- laput pariin otteeseen läpi. Ylipäätään yritin painaa mieleen kaikki asiat ja vielä oikein tankata vaikeita juttuja päähän. Kertausvaiheessakin pyrin pitämään kertaamisen aktiivisena ja tehokkaana, joten saatoin kirjoittaa jotain asioita ylös tai ainakin selittää itselleni ääneen juuri lukemani asiat. Näin pidin kertaamisen aktiivisena ja samalla varmistin, että osasin asiat. Tämän jälkeen olinkin valmis pääsykokeeseen.

Toivottavasti teksti herätti jotakin oivalluksia tai oli edes mielekästä luettavaa. Tulen kirjottamaan myöhemmin lisää pääsykoeasioista, mutta pääsykoevinkkejä löytyy jo paljon aiemmista blogipostauksista, joita kannattaa käydä lukemassa, jos ne kiinnostavat.

Ensi viikkoon!

Riina Sallinen

Hei! Olen 22-vuotias toisen vuoden oikeustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa. Asun Hyvinkäällä ja vapaa-ajalla pelaan ringetteä Tuusulassa SM-tasolla. Kerron täällä blogissani kokemuksiani opiskelusta oikiksessa sekä oikikseen hakemisesta. Tule seuraamaan matkaani! Minulla on myös opiskelutili instagramissa, jossa päivittelen opiskeluarkeani tarkemmin.

Instagram: @riinastudieslaw

 

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää