Niin kuin jo edellisessä blogitekstissä mainitsinkin, pääsykokeisiin lukemisen tulisi koostua niin sanotusti kolmesta eri jaksosta. Kun pääsykoekirjat julkaistaan, aiheet ovat lähes kaikille uusia ja kirjat ovat aivan kaikille tuntemattomia. Tämän takia pääsykokeisiin valmistautuminen alkaa niin kutsutulla tutustumisvaiheella. Tämän vaiheen merkitystä painotetaan mielestäni liian vähän. Tutustumisvaiheen tarkoituksena on toki tutustua kirjoihin ja niiden aiheisiin, mutta vielä tärkeämpää on kokonaiskuvan muodostaminen jokaisesta kirjasta ja niiden eri aiheista. Kun ymmärtää kokonaisuudet ovat mahdollista sitten itse pääsykokeessa hahmottaa helposti mistä aiheesta on kysymys ja miten se rajataan kyseistä tehtävää kohden. Kokonaisuuksien hahmottaminen tulee muistaa myös koko luku-urakan ajan.

Tutustumisvaihe alkaa sisällysluettelon läpikäymisellä. Tämäkin tulee tehdä ajatuksella. Tämän jälkeen voi siirtyä itse kirjan lukemiseen. Ensimmäisellä luku kerralla ei kannata keskittyä yhtään yksityiskohtiin, vaan lukea vain kirjat läpi. Kuitenkin jo tutustumisvaiheessa tulisi muistaa edellisessä blogipostauksessa aiheena ollut kertaaminen. Jokaisen kappaleen jälkeen olisi hyvä pohtia mistä aiheessa oli kysymys. Sitten, kun kirjan on saanut luettua kokonaan läpi, on jälleen kertaamisen aika. Koko kirjan kertaamisessa olisi hyvä miettiä ensin mistä asioista kirja koostui ja miten ne liittyivät toisiinsa. Tutustumisvaihetta kannattaa jatkaa vielä toisen luku kerran verran ja tämän kerran kanssa kannattaa ehkä havainnollistaa jotenkin paperille miten isot kokonaisuudet muodostuvat. Oman kokemukseni mukaan tutustumisvaiheeseen kannattaa käyttää noin 5-6 päivää, jonka jälkeen voi siirtyä opiskelemaan aiheita kunnolla.

Seuraavaksi vuorossa oleva opiskeluvaihe kestää vaiheista pisimpään. Siinä olisi tarkoitus ymmärtää kokonaiskuvan lisäksi jokainen yksittäinen aihe ja pikkuhiljaa myös harjoitella pieniä yksityiskohtia. Tässä vaiheessa olisi tarkoitus käyttää niitä itselle sopivia opiskelutekniikoita ja ehdottomasti muitakin tekniikoitakin kuin pelkkää lukemista, vaikkakin lukemista ei saa unohtaa missään vaiheessa. Erityisen tärkeää on muistaa kerrata ne päivän aikana opiskellut asiat. Kun asioita on oppinut jo jonkun verran, on hyvä tehdä tehtäviä, ja harjoituskokeita olisi hyvä tehdä koko pääsykoeurakan ajan, mikäli niitä on tarjolla. Opiskeluvaiheen olisi tarkoitus kestää reilu kaksi viikkoa.

Viimeinen vaihe on kertausvaihe. Mielestäni kertausvaiheen alussa voi kuitenkin vielä miettiä onko jotain aiheita, joita ei osaa vielä tarpeeksi hyvin. Näiden harjoitteluun voi käyttää vielä muutaman päivän, jonka jälkeen on siirryttävä kertaamisvaiheeseen. Kertaamisessa olisi hyvä lukea omia muistiinpanoja, kirjoja, post it- lappuja sekä muistikortteja. Kertaaminen tulee muistaa pitää aktiivisena, mm. käyttämällä peittämistekniikka taikka selittämällä itselle asioita. Kertaamisvaiheen tulisi kestää noin viikko, vähintään 5 päivää.

Miten sitten rakentaa näiden pohjalta lukusuunnitelma? Lukusuunnitelma on jokaisella hyvin omanlaisensa, joten minulla ei ole tähän mitään suoranaista tarkkaa ohjetta. Kannattaa kuitenkin rakentaa lukusuunnitelma edellä mainitun jaksottamisen avulla. Lukusuunnitelmassa tulee olla mietitty jokaiselle päivälle mitä kirjaa opiskelee, miten opiskelee, mikä vaihe on menossa ja montako tuntia opiskelee sekä myöskin pieni vapaa-aika tulisi merkata lukusuunnitelmaan, jotta aivot saa myös happea säännöllisesti. Ennen lukusuunnitelman tekoa sinulla tulisi siis olla selvillä mitä opiskelutekniikoita aiot ja sinun kannattaa käyttää. Myöskin omat tuntitavoitteet tulee olla selvillä. Tämän kaiken lisäksi kannattaa miettiä päiväkohtainen opiskelun jaksottaminen. Opiskeletko esim. 50 minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen pidät 10 minuutin tauon, vai opiskeletko aina 25 minuuttia ja pidät 5 minuutin tauon. Päivän aikana tulisi pitää myös pari pidempää taukoa. Itse pidin viime keväänä aina 2 kertaa 30 minuutin ruokatauon päivässä. Joskus saatoin pitää lisäksi 20 minuutin ns. kahvi tauon niinä päivinä, kun ei ollut luentoa. Lukusuunnitelma voi olla hyvinkin tarkka, kuten myöhemmin esimerkissäni taikka sitten siinä on esimerkiksi vain tuntitavoite, jokaiselle vaiheelle päivässä sekä mahdollisesti lisäksi tavoiteltu sivumäärä.

Tässä muutama esimerkki:  

Maanantai (opiskeluvaihe)

*8.30- 9.20 Kertaus (edellisen päivän asiat)

*9.30-9.45 Tutustuminen päivän aiheeseen

*9.45-10.35 opiskelu

*10.45-11.35 opiskelu

*11.35-12.00 Ruokatauko

*12.00-12.50 opiskelu

*13.00-13.50 opiskelu

*14.00-14.50 opiskelu

*14.50-15.10 Kahvitauko

*15.10-16.00 opiskelu

*16.10-17.00 opiskelu

*17.00-17.30 Ruokatauko

*17.30-18.15 tehtävien teko

*18.25-19.15 Tehtävien teko

*19.20-20.30 Kertaus

*20.30-21.00 Ulkoilu

*22.15 Nukkumaan

Molemmissa päiväesimerkeissä on kyseessä opiskeluvaihe, jolloin ”opiskelukohdat” voivat sisältää esimerkiksi lukemista ja vaikka active recall- taulukon taikka jaottelulaatikoiden tekemistä. Esimerkissä oleva luento tarkoittaa valmennuskurssilla olevaa luentoa ja tehtävän valmennuskurssilta saatuja tehtäviä. Jos sinulla ei ole valmennuskurssia, niin kannattaa sisällyttää opiskeluun samanlailla hieman jotain ”erilaisempaa” opiskelu, jotta opiskelu varmasti säilyy tehokkaana ja aktiivisena.

Esimerkkejä tiiviimmistä versioista:

Keskiviikko (opiskeluvaihe)                                                  

*Kertaus: 2 x 50 min                                                               

*Tutustuminen: 20min                                                             

*Lukeminen: 3 x 50min                                                           

*Muistiinpanot: 4 x 50min                                                        

*Tehtävät: 50min + 30min                                                       

*Lenkki: 1h

 

Lauantai (tutustumisvaihe)

*Kertaus ja tutustuminen

*Harjoituskoe: 4h

*Lukeminen

*Vapaa-aika 1-1,5h

*Päivän tavoite: 9h opiskelua ja 100s.

Viimeisenä asiana haluan vielä muistuttaa, että lukusuunnitelma yleensä elää jonkun verran opiskelujen myötä, eikä tästä kannata hätkähtää, se on ihan normaalia. Kunhan vain muistat päivittää lukusuunnitelmaasi ja pitää sen realistisena, samalla tietenkin vähän haastamalla itseäsi, onnistut varmasti. Tsemppiä lukusuunnitelman tekoon. Ensi kerralla olisi luvassa käytännön vinkkejä pääsykoeurakan ajalle.

Riina Sallinen

Hei! Olen 21-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa. Asun Hyvinkäällä ja vapaa-ajalla pelaan ringetteä Tuusulassa SM-tasolla. Kerron täällä blogissani kokemuksiani opiskelusta oikiksessa sekä oikikseen hakemisesta. Tule seuraamaan matkaani! Minulla on myös opiskelutili instagramissa, jossa päivittelen opiskeluarkeani tarkemmin.

Instagram: @riinastudieslaw

 

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Käytännön asioita valintakokeesta

Oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoekirjallisuus julkaistaan aivan tuota pikaa, nimittäin alle viikon päästä. Ennen kirjojen julkaisua olisi hyvä hieman rentoutua ja kerätä...

Lue lisää