Mitä on kertaaminen pääsykokeeseen valmistautumisessa?

Pääsykokeeseen lukiessa kaikki puhuvat kertaamisesta ja sen merkityksestä oppimisessa. En ole itse kuullut kuitenkaan kovin monen kertovan mitä kertaaminen on tai mikä sen merkitys on kokonaisvaltaisessa opiskelussa. Yritän nyt selventää juuri näitä kysymyksiä tässä kirjoituksessa. Kertaamisen tarkoitus ja tekniikat perustuvat kuitenkin vain omiin kokemuksiini, joten nämä eivät ole ainoat keinot kertaamiseen, eivätkä mitään tarkkaa faktatietoa.

Opiskelu koostuu uusien asioiden oppimisesta ja ymmärtämisestä sekä näiden opittujen asioiden kertaamisesta. Usein puhutaan pääsykoeurakan koostuvan tutustumis-, opiskelu- sekä kertaamisvaiheista. Tämä on totta, mutta haluan lisätä tähän, että jokaisen opiskelupäivän tulisi sisältää nämä kolme edellä mainittua vaihetta. Päivän tulisi alkaa opiskeltavaan aiheeseen tutustumisella, joka voi olla esimerkiksi sisällysluettelon selaamista samalla miettien mitä kaikkea aiheeseen liittyykään. Kun päivän aiheeseen on tutustunut, voi siirtyä opiskelun kimppuun. Kerroin viime blogipostauksessa nimenomaan näistä opiskeluun käytettävistä ”opiskelutekniikoista”, joten en ala nyt kertaamaan niitä. Tärkeää olisi käyttää opiskeluvaiheeseen sekä kyseiseen aiheeseen sopivaa opiskelutekniikkaa, sen mukaan onko kyse itselle vaikeasta vai helposta aiheesta sekä onko itsellä menossa esimerkiksi ”luku- vai muistiinpanovaihe”. Sitten kun on saanut päivän asiat opiskeltua, on aika siirtyä hyvinkin tärkeään kertaamisvaiheeseen. On ymmärrettävää, että pääsykoeurakan aikana opiskelupäivät venyvät ja iltaisin on jo todella väsynyt, mutta ei hätää, kertaamisen voi myös hoitaa aamulla. Aivan paras keino olisi kerrata niin illalla kuin seuraavanakin aamuna sekä myös pitkin päivää hieman kerrallaan. Mutta tärkeintä kuitenkin on, että edes kertaat.

Miksi ja miten kerrata?

Kertaamisessa on aina tarkoituksena palautella mieliin opitut asiat. Jos ei kertaa lainkaan, asiat unohtuvat helposti, vaikka ne olisikin oppinut aiemmin. Vähän vähemmällä opiskelulla ja vähän enemmällä kertaamisella saadaan todennäköisesti aikaan parempi lopputulos, kuin pelkällä opiskelulla ilman kertaamista. Kertaamisella on myös toinen tarkoitus, nimittäin aiheiden ja yksityiskohtien sijoittaminen kokonaisuuteen omassa opiskelussa. Tämän takia painotankin sisällysluettelon hyödyntämistä kertaamisessa. Yksi kertaamistekniikka onkin se, että tulostaa tai skannaa itselleen sisällysluetteloita. Kerratessa käy otsikko kerrallaan läpi mitä aiheeseen liittyi ja mitä se tarkoittaa. Kertaamisen voi toteuttaa välillä kirjoittamalla asiat sisällysluetteloon ja välillä taas vain suullisesti selittämällä niitä itselleen. Kun huomaa, ettei jostain asiasta muista mitään tai ymmärrä sitä, voi silloin palata kertaamaan kirjaa tai omia muistiinpanoja.

Toinen keino kerrata, on kertaaminen omien muistiinpanojen, active recall- taulukon, mind mappien taikka jaottelutaulukoiden avulla. Yksi keino on, käydä vain asiat ajatuksella läpi ja täydentää niitä oman osaamisen avulla esimerkiksi suullisesti. Toinen keino on peittää aina muistiinpanot taikka vastaavat ja jättää näkyviin ainoastaan otsikko taikka väliotsikko. Tämän jälkeen muistelee, selittää taikka jopa kirjoittaa ylös pikaisesti aiheeseen liittyvät seikat, jonka jälkeen ”tarkastaa” mitä aiheeseen kuuluikaan. Näin kertaamisesta saa aktiivisempaa ja aivot joutuvat töihin, jolloin kertaaminen on vielä tehokkaampaa kuin pelkkä lukeminen olisi. Samalla hahmottaa mikä on helppoa ja mikä vaatii vielä harjoittelua. Kannattaa merkitä itselle ylös asiat, joita ei osannut tarpeeksi hyvin, jotta myöhemmin muistaa panostaa niiden asioiden oppimiseen.

Palauta mieleen myös pienemmät asiat

Asioita on myös hyvä kerrata yksityiskohtien tasolla. Esimerkiksi muistikorttien taikka post it-lappujen lukeminen on myös kertaamista. Samalla olisi hyvä miettiä mihin aiheeseen mikäkin yksityiskohta liittyi ja miksi se on niin olennainen asia muistettavaksi. Tee tämäkin ajatuksella, jotta yksityiskohdat todella jäävät mieleesi. Älä kuitenkaan murehdi, jos tuntuu, ettet muista jotakin lakipykälää, vaikka olisit lukenut sen kymmenen kertaa läpi. Todennäköisesti muistat sen seuraavana päivänä täydellisesti.

Jotta myös opiskeleminen pysyy päivän aikana mahdollisimman tehokkaana, olisi hyvä kerrata koko ajan hieman. Kun teet muistiinpanot taikka luet tai miten ikinä opiskeletkaan, kun saat aiheen valmiiksi, muistele mitä luit tai kirjoitit itsellesi ylös. Tämä aktivoi jälleen omaa oppimistasi, sillä olet juuri opiskellut aihetta, joten sen pitäisi olla hyvin muistissa, mutta sekin unohtuu nopeammin ilman pientä kertausta. Tällainen kertaaminen ei vie edes kauaa aikaa (5-10min), mutta siitä saa sitäkin paremman hyödyn.

Kauan kertaamiselle tulisi sitten varata aikaa. Tämä riippuu todella paljon, millä tahdilla etenet opiskelussasi sekä onko käsillä laaja vai suppea aihe sekä onko kyseessä vaikea vai helppo aihe. Yleinen ohjeeni kuitenkin on, että varaa kertaamiselle riittävästi aikaa, ei haittaa, jos kertaatkin nopeammin kuin olit ajatellut. Varaa kertaamiselle noin kaksi tuntia päivästä. Äläkä huoli, jos jonain päivänä kertaamiseen kuluu enemmän aikaa, kun olit suunnitellut, sillä se ei ikinä ole hukkaan heitettyä aikaa. Muista kuitenkin, että kertaamisen tarkoituksena ei ole uusien asioiden opiskelu, vaan nimenomaan opiskeltujen asioiden kertaaminen. Ei siis hätää, jos et muista tai osaa vielä kaikkea. Tärkeintä on, että jotain jää jokaiselta opiskelukerralta mieleen, nimenomaan ymmärtämisen tasolla, ei ulkoa opettelun.

Nyt kun olen käynyt läpi erilaisia opiskelu- sekä kertaamistekniikoita, on aika siirtyä opiskelun jaksottamiseen sekä lukusuunnitelman tekoon. Nämä asiat ovat siis käsittelyssä seuraavassa blogipostauksessa. Hyvää viikonloppua!