Ennen kuin paneudun itse valintakokeeseen, käyn läpi muutaman käytännön huomion liittyen oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakemisesta. Oikeustieteellisen tiedekuntien yhteishaku alkaa 17.3.2021 ja päättyy 31.3.2021. Haluan heti mainita, että hakeminen kannattaa tehdä heti hakuajan alettua, jottei se vain unohdu. Voit myös hakea kaikkiin Suomen oikeustieteellisiin tiedekuntiin yhdellä kokeella. Jos haet useampaa oikeustieteelliseen tiedekuntaan kannattaa miettiä hakujärjestyksessä sitä, mihin oikikseen haluat eniten. Toinen vaihtoehto on miettiä hakujärjestystä pisterajojen kautta eli niin, että laittaa ensimmäiseksi hakukohteeksi sen, johon on korkein pisteraja ja siitä lähtien kohti matalinta pisterajaa laittaa kohteet järjestykseen.

Oikeustieteellisten tiedekuntien yhteishaussa on ns. kaksi ”jonoa”, valintakoe- sekä todistusvalintajono. Ensi vuoden yhteishaussa oikeustieteellisiin tiedekuntiin otetaan 60 % valintakokeen perusteella ja todistusvalinnalla eli ylioppilastodistuksen perusteella 40 %. Oikeustieteellisen tiedekunnan valintaperusteissa on määritelty, että kaikista hakijoista ensikertalaisille varataan aloituspaikkoja 75 % ja loput 25 % aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneille. Pieni muistutus tähän, että käymällä avointa yliopistoa ei menetä ensikertalaisuuttaan. Joten jos mietit vielä avoimen yliopiston opintoja tälle lukuvuodella, niin käy ehdottomasti niitä kursseja. Todistusvalinnalla valitaan kuitenkin ainoastaan ensikertalaisia. Joten vielä ehdit panostamaan myös kevään ylioppilaskirjoituksiin ja pyrkimään sitä kautta oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

Noniin sitten itse valintakokeen kimppuun. Yhä edelleen melko iso osa otetaan valintakokeella, joten sillä on yhä todella iso painoarvo. Itsekin pääsin sisään valintakokeella. Ensi vuoden valintakoe järjestetään maanantaina 24.5.2021 klo 14.00-18.00. Valintakoe tulee perustumaan ennakkoon jaettavaan materiaalin toisin sanoen pääsykoekirjoihin. Valintakokeessa voi kuitenkin olla materiaalia, joka ei ole pääsykoekirjoissa. Nämä aineistotehtävät ovat olleet viime aikoina hyvin yleistynyt tehtävämuoto, joten kannattaa muistaa myös näiden harjoittelu. Valintakoekirjallisuuden osaaminen on kuitenkin todella isossa osassa valintakoetta. Valintakoekirjallisuus on jo useamman vuoden ajan koostunut kolmesta kirjasta, jotka ovat jokainen olleet noin 100 sivuisia. On kuitenkin muistettava, että tämä ei ole mikään sääntö, joka tarkoittaa, että kirjallisuus voi olla myös jonkun muunlainen.

Vallitsevan koronatilanteen takia, on hyvä muistaa, että valintakoejärjestelyt voivat hyvinkin muuttua vielä. On myös mahdollista, että järjestelyt muuttuvat hyvinkin lähellä valintakokeelle varattua aikaa. Esimerkkinä tästä viime vuosi: ”tavallisen” valintakokeen olisi tullut olla 26.5 klo 10-14. Näin ei kuitenkaan tapahtunut vaan, tuolloin 26.5 oli valintakokeen ensimmäinen vaihe, joka oli sähköinen, etänä tehtävä ja se kesti ainoastaan kaksi tuntia. Valintakokeen ensimmäinen vaihe koostua ainoastaan monivalinnoista, joihin oli asetettu todella kova aikapaine, jonka vuoksi sanonkin, että kokeessa ei todellakaan pärjännyt alkuunkaan ilman hyvää valintakoekirjallisuuden osaamista.

Valintakokeen toiseen vaiheeseen hakijoita karsittiin hurja määrä. Sinne selviytyivät ainoastaan noin 650 hakijaa, alkuperäisestä yli 7000 hakijasta. Valintakokeen toinen vaihe oli paikan päällä yliopistolla, tosin hyvin tarkkojen turvatoimin kera koronatilanteen vuoksi. Toinen osa muistutti enemmän ns. perinteistä pääsykoetta, mutta siihenkin oli tehty hieman muutoksia. Tämä tarkoitti sitä, että myös valintakokeen toiseen osaan oli omaksuttu kova aikapaine. Viiden tunnin kokeen sijasta koe kesti vain 3 tuntia mutta siinä oli silti 8 tehtävää, niin kuin aiemmin viiden tunnin kokeissa oli ollut. Toki tehtävät olivat hieman yksinkertaisempia ja monivalintoja oli hieman vähemmän, mutta siinä silti tuli todella kova kiire osaamisesta huolimatta, verrattuna edellisiin vuosiin.

Haluan tällä esimerkilläni tuoda ilmi sen, että valintakoe voi hyvinkin olla erilainen kuin aiemmin se on ollut. Mutta siitä ei kannata huolehtia, sillä tiedekunnat haluavata ihan yhtä lailla testata hakijoiden osaamista parhaalla mahdollisella tavalla sekä välttää mahdollista vilpin käyttöä. He haluavat saada pätevimmät hakijat opiskelemaan tiedekuntiinsa. Tämän vuoksi uskon, että oli tilanne millainen tahansa ensi keväänä, jokaisen hakijan oma panos tulee ratkaisemaan opiskelupaikan kohtalon. On kuitenkin hyvä tiedostaa tämä jo ajoissa, jolloin kerkeää reagoimaan muutoksiin. Esimerkiksi meillä oli valmennuskurssilla paljon monivalintatehtäviä, joissa oli niin ikään kova aikapaine. Loppuen lopuksi, todellisuudessa emme tiedä hyvinkään paljoa tulevasta valintakokeesta.

Hyvää jouluodotusta kaikille ja palataan taas pian!

Riina Sallinen

Hei! Olen 21-vuotias oikeustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa. Asun Hyvinkäällä ja vapaa-ajalla pelaan ringetteä Tuusulassa SM-tasolla. Kerron täällä blogissani kokemuksiani opiskelusta oikiksessa sekä oikikseen hakemisesta. Tule seuraamaan matkaani! Instagram: @riinastudy 

 

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Ensimmäinen syksy oikiksessa

Halusin vielä tehdä pienen yhteenvedon koko ensimmäisestä syksystä Helsingin oikeustieteellisessä. Syksy on ollut varmasti melko poikkeava normaaliin verrattuna. Taisin käydä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vinkit etäopiskeluun

Meitä on varmasti tänä lukuvuonna monia, jotka joutuvat opiskelemaan etänä. Uudellamaalla ei voi opiskella enää oikeastaan missään muualla kuin kotona. Aionkin...

Lue lisää