Stressaako? Huolehdi hyvinvoinnista

Pääsykokeen lähestyessä monilla saattaa olla stressaantunut fiilis useastakin eri syystä. Tämä on ymmärrettävää, sillä unelmien opiskelupaikan saavuttamisessa on niin tunteet kuin tulevaisuuden suunnitelmatkin pelissä. Stressi voi olla tiettyyn pisteeseen asti eduksi, mikäli siitä saa ammennettua lisää motivaatiota panostaa tulevaan kokeeseen täysillä, mutta liika stressaaminen ei luonnollisestikaan ole hyväksi. Jotkut kauhistelevat vielä ennen koetta opeteltavien asioiden määrää ja ajan loppumista kesken, toiset saattavat stressata aiempia epäonnistumisia ja kaikkea siltä väliltä. On kuitenkin ehdottoman tärkeää pystyä pitämään stressi hallinnassa. Tämä onnistuu parhaiten huolehtimalla yleisestä hyvinvoinnista, myös kiireisen luku-urakan keskellä.

Vaikka kuinka tuntuisikin, että tiedekuntaan pääsemisessä on kyse elämästä ja kuolemasta, on hyvä rauhoittaa itseään ajatuksella, että näin ei todella ole. Opiskelemaan voi aina hakea seuraavana vuonna uudestaan, ja joka kerta on lähempänä tavoitteensa saavuttamista, kun tietää, mitä kannattaa seuraavalla hakukerralla tehdä toisin. Mielenrauhaa voi lisäksi saada pohtimalla etukäteen suunnitelman sen varalta, ettei opiskelupaikka tällä kertaa osuisikaan kohdalle. Toisaalta tämän osalta kannattaa olla tarkkana sen suhteen, ettei liikaa tuudittaudu varasuunnitelmansa varaan, vaan panostaa siitä huolimatta täysillä unelmansa eteen.

Ajanhallinta kulkee käsi kädessä stressinhallinnan ja hyvinvoinnin kanssa. Stressiä voi aiheuttaa se, että päivästä menee liikaa aikaa muuhun kuin lukemiseen. Mikäli tällaiset asiat ovat pakollisia ja sellaisia, joihin ei itse voi vaikuttaa, niistä on turha stressata. Jos jollekin asialle ei yksinkertaisesti itse mahda mitään, kannattaa suunnata energiansa siihen, mihin voi itse vaikuttaa. Aikaa voikin kulua myös kaikkeen turhaan ja ei pakolliseen, kuten esimerkiksi somen selailuun, ja itseään voi helposti huijata, jos ei pidä kirjaa siitä, mikä on oikeasti tehokkaan lukuajan osuus päivän aikana. Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä parantaa tämän osalta, joten jos tunnistat tästä itsesi, kannattaa ottaa itseään niskasta kiinni viimeistään tässä vaiheessa.

Edellä todettua ei tule kuitenkaan ymmärtää niin, ettei luku-urakan aikana olisi lainkaan aikaa muulle kuin pänttäämiselle. Lukusuunnitelma on oiva tapa tehdä itselleen selväksi ero opiskelun ja vapaa-ajan välillä, ja se myös mahdollistaa muiden asioiden tekemisen ilman, että niistä tarvitsee tuntea huonoa omaatuntoa. Kun etenee lukusuunnitelmansa tahtiin, voi huoletta vaikkapa iltaisin vaihtaa vapaalle kyseisen päivän opiskelutuntien tullessa täyteen.

Harrastuksia ei kannata kokonaan hylätä lukuprosessin ajaksi, koska ne ovat loistavaa vastapainoa lukemiselle ja niiden avulla voi saada ajatukset pois kirjoista. Yhteyden pitäminen myös perheeseen ja ystäviin kannattaa, sillä välillä on hyväkin päästä keskustelemaan jostain ihan muusta ja tarvittaessa purkamaan stressiä. Mikäli olet valmennuskurssilla, kannattaa olla rohkeasti yhteydessä tuutoreihin, jos kaipaa tsemppausta tai muuten juttuseuraa.

Jotta lukeminen olisi joka päivä tehokasta, tulee palautumisesta pitää erittäin hyvää huolta. Lukuprosessin aikana riittävä ja laadukas uni onkin kaiken a ja o. Lukupäiviä ei tule pidentää unen kustannuksella, vaan mennä suosiolla tarpeeksi ajoissa nukkumaan, jotta voi aloittaa seuraavan lukupäivän virkeänä. Stressi ja pänttääminen vielä juuri ennen nukkumaanmenoa voivat vaikeuttaa nukahtamista, jolloin on tärkeää huomioida tämä omassa lukusuunnitelmassa. Iltasaduksi ei siis kannata lukea pääsykoekirjoja, vaan varata sopivasti aikaa rentoutumiselle.

Päivän aikana pidetyt tauot tehostavat oppimista, eikä niistä pidä ajatella, että ne olisivat hukkaan heitettyä aikaa. Sen ohella, että tauot ylipäänsä ovat tarpeen, niiden aikana kannattaa myös kunnolla irtautua lukemastaan sekä tehdä ja ajatella jotain muuta kuin pääsykoekirjojen aiheita. Tauot helpottavat keskittymistä ja niiden suhteen onkin tarkoituksenmukaista miettiä, millainen tauotus palvelee itseä parhaiten ja millainen rytmitys saa ajatukset rullaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Muista hakijoista voi saada itselleen lisämotivaatiota, mutta liika itsensä vertaileminen muihin luo vain turhaa stressiä. Luku- ja oppimisnopeus ovat yksilöllisiä, eivätkä edes kirjojen parissa vietetyt tunnit kerro vielä mitään siitä, kuka pääsee sisään tiedekuntaan. Keskity siis vain omaan tekemiseesi niin, että tiedät tehneesi kaikkesi ja voit olla ylpeä itsestäsi.

Mitä lähempänä pääsykoetta ollaan, sitä pahemmin väsymys tai epätoivo voivat iskeä. On hyvä pitää kuitenkin mielessä, ettei urakka kestä ikuisesti ja kova työ palkitaan lopussa. Älä siis luovuta, koska viimeiset päivät ennen valintakoetta ovat tärkeimmät ja juuri silloin testataan, kuka jaksaa loppuun saakka. Pidä tavoitteesi koko ajan kirkkaana mielessä!