Millaista on opiskella oikiksessa?

Pääsykokeisiin päntätessä saattaa pienellä epätoivon hetkellä tulla miettineeksi, tuleeko oikiksessa opiskelu olemaan samanlaista yksityiskohtien ulkoa opettelua seuraavat viisi vuotta. Lohdutukseksi voimme kuitenkin kertoa, että tentteihin ei tarvitse lukea joka päivä aamusta iltaan eikä niissä vaadita yhtä pikkutarkkaa osaamista kuin pääsykokeessa. Tässä postauksessa kerromme kokemuksiamme Turun oikeustieteellisessä opiskelusta.

Onko pääsykoe oikiksen vaikein osuus?

Usein kuulee sanottavan, että pääsykoe on oikiksen vaikein osuus. Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkansa, koska töitä on paiskittava paljon myös tiedekunnassa. Vaikka välillä voi tuntua, että vapaa-aika on kortilla, ei oikiksessa opiskellessa takaraivossa ole kuitenkaan onneksi samanlaista pelkoa siitä, että koko tulevaisuus olisi kiinni tästä yhdestä tentistä. Tenttikierroksia on useampia ja kurssit voi aina suorittaa vaikka seuraavana vuonna kokonaan uudestaan.

Oikisopinnot ovat helposti sovitettavissa omaan elämäntilanteeseen, eikä kaikkia kursseja tarvitse käydä tiedekunnan määrittämässä järjestyksessä. Omaa aikataulutusta määrittää lähinnä ennalta päätetyt tenttipäivät, eikä kukaan ole vahtimassa, milloin ja missä opiskelet. Toisaalta helppoa on myös suorittaa kurssit niiden suositusjärjestyksessä, ja nauttia siitä, ettei mitään suuria päätöksiä opintojen suhteen tarvitse tehdä ensimmäisinä vuosina.

Oikiksessa ei valita pääainetta, joten jokaisen on opiskeltava kaikkien oikeudenalojen perusteet. Näitä ovat Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa seuraavat: valtiosääntöoikeus, eurooppaoikeus, hallinto-oikeus, ympäristöoikeus, yleinen oikeustiede, oikeushistoria, kansainvälinen oikeus, velvoiteoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, finanssioikeus, kauppaoikeus, työoikeus, rikosoikeus, prosessioikeus sekä oikeussosiologia ja kriminologia.

Näiden lisäksi tulee suorittaa myös valinnaisia opintoja, joita voi valita vapaasti mistä aihealueesta tahansa. Valinnaisia kursseja voi valita oikeustieteellisen ohella kaikista muista tiedekunnista, ja esimerkiksi kauppatieteellinen liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus on suosittu oikkarien keskuudessa. Oikiksessa kannustetaan kansainvälisyyteen, joten valinnaiset opinnot voi täyttää myös vaihdosta kerrytetyillä opinnoilla.

Itsenäistä opiskelua ja paljon pänttäämistä

Oikeudenalojen perusteiden ohella pakollisia opintoja ovat äidinkielen, ruotsin ja vieraan kielen opinnot, jotka voivat olla englantia, saksaa tai ranskaa. Turun oikeustieteellisessä ollaan erityisen ylpeitä siitä, miten paljon ruotsia täällä täytyy opiskella. Lisäksi kieliä voi halutessaan opiskella enemmänkin, koska monipuolisesta tarjonnasta myös niitä voi valita valinnaisiksi opinnoiksi.

Perinteinen käsitys oikiksesta on, että opiskelu siellä on paljolti yksinäistä puurtamista. Tämä pitää paikkansa, sillä suurin osa opiskelusta on itsenäistä tenttikirjojen lukemista. Tätä kuitenkin helpottaa se, että lukea voi yhdessä kavereiden kanssa kirjastossa ja yhteiset tauot tuovat mielekästä vaihtelua yksin pänttäämiseen. Itse oikeudenalojen opetus järjestetään massaluentoina, joten aktiivisuutta tai ylipäänsä vuorovaikutusta muiden kanssa ei paljolti vaadita.

Luentoja on yleensä 2-3 viikossa eikä niillä lähtökohtaisesti ole läsnäolopakkoa, joten jokaisen itsensä päätettäväksi jää, kokeeko hyötyvänsä niistä. Useimmilla kursseilla opiskelua on pyritty lisäksi monipuolistamaan erilaisten lisäpistetehtävien avulla ja joihinkin kursseihin kuuluu myös ryhmätehtäviä.

Erikoistumisjaksolla tehdään lyhyitä tutkielmia

Oikeudenalojen opiskelun jälkeen on aika siirtyä erikoistumisjaksoille, joita suoritetaan tutkinnon aikana yhteensä kolme. Eri oikeudenaloja opiskellessa huomaa yleensä helposti, mitkä niistä kiinnostavat itseä eniten. Tämän perusteella pystyy tekemään valintoja sen suhteen, mille erikoistumisjaksoille haluaa hakea. Erikoistumisjaksoilla ryhmäkoko on pienempi ja kurssiin kuuluu seminaareja. Erikoistumisjaksoilla pääsee tekemään muutakin kuin pänttäämään yksin tuhansia sivuja tenttimateriaaleja, koska suoritus koostuu osittain seminaaritöistä.

Ne ovat yleensä lyhyitä tutkielmia, joiden aiheen saa valita itseä kiinnostavasta teemasta. Lisäksi joillakin kursseilla tutkielman sijaan voidaan tehdä esimerkiksi oikeustapauskommentaareja tai komiteamietintöjä. Kurssista riippuen nämä voivat olla yksin tai ryhmässä tehtäviä.

Työt esitellään lopulta muille kurssilaisille, jotka pääsevät sen jälkeen kommentoimaan ja arvioimaan niitä. Erikoistumisjaksojen jälkeen jäljellä on syventävät opinnot, joilla kirjoitetaan noin 70–90 sivun mittainen pro gradu -tutkielma.

Esseitä ja tenttejä

Suurimmassa osassa kursseista on edelleen käytössä perinteinen tentti, jossa osaamista testataan esseiden sekä oikeustapaus- tai monivalintakysymysten avulla. Osa tenteistä järjestetään yhä salitentteinä, kuten pääsykoekin, mutta enenevissä määrin on siirrytty myös akvaariotentteihin. Akvaariotentti pidetään yliopiston tiloissa tietokoneluokassa, ja sen voi käydä suorittamassa yleensä kahden viikon mittaisen ajanjakson aikana itselleen sopivimpaan aikaan.

Tenttijärjestelmä arpoo lukuisista kysymyksistä kullekin sattumanvaraisesti tenttikysymykset, joiden suhteen voi käydä hyvä tai huono tuuri. Muutamilla kursseilla suoritustapana on kotona tehtävä Moodle-tentti, jossa testataan ulkoa opettelun sijaan enemmän asioiden soveltamistaitoa.

Kuten edellä jo tulikin esiin, tenttialueet ovat tyypillisesti tuhannen sivun luokkaa, joten luettavaa takuulla riittää. Lukuvuoden aikana oikeudenalojen perusteiden tenttejä tulisi aikataulun mukaisesti suorittaa kuusi, ja käytettävissä olevan lukuajan pituus riippuu näiden tenttipäivistä. Joka tapauksessa melkein aina on sellainen tunne, että aika loppuu kesken ja vielä voisi lukea enemmän. Tenteissä on saatava vähintään 50 %:a pisteistä, jotta niistä pääsee läpi. Vähäinen työmäärä ei riitä usein edes läpi pääsemiseksi, saati jos tavoittelee hyviä arvosanoja. Opintojen eteen on siis nähtävä vaivaa, ja arvosanoilla on merkitystä myöhempien opintojen kannalta.

Vastapainona opiskelulle on oikiksessa onneksi aktiivista ainejärjestötoimintaa, jossa aikaa pääsee viettämään opiskelukavereiden kanssa myös lukemista hauskemmissa merkeissä.

Eezy Valmennuskeskus on Suomen suurin ja tunnetuin lukioiden, yliopistojen ja AMK-valmennuskurssien järjestäjä. Jopa 98 % kurssilaisistamme suosittelisi meitä kaverilleen ja lisäksi sisäänpääsytilastomme ovat useilla aloilla markkinoiden parhaimmat. Kurssiemme tehokkuus perustuu ammattitaitoisiin opettajiin ja henkilökuntaan, joiden osaaminen on huippuluokkaa.