Vinkkejä tehokkaaseen opiskeluun

Kuinka opiskella pääsykoekirjoja tehokkaasti?

Monia jännittää jo pääsykoekirjojen ilmestyminen.

Huhu kertoo, että kirjat on osattava sanasta sanaan ulkoa.

Vinkkejä tehokkaampaan opiskeluun:

Korostan heti alkuun, että jokainen meistä on erilainen, jokaisella on omanlaisensa tapa oppia. Esitän seuraavaksi itseäni auttaneita keinoja tehostaa oppimisprosessia pääsykoekirjoja lukiessa.

1. Keskity pääkohtiin. Itseäni aikoinaan pääsykoekirjoja lukiessani auttoi ajatus siitä, että riittää kun osaa riittävästi ulkoa. Jokaisen kirjan jokaista sivua harva muistaa sanasta sanaan ulkoa. Tavoitteenani oli osata pääkohdat ulkoa niin, että osaisin kirjoittaa jokaisesta aiheesta ainakin ne tärkeimmät asiat esille koepaperille. Luotin siihen, että muut yksityiskohdat muistuvat mieleen, kun pääkohdat ovat vahvasti hallussa. Luotan vahvasti neuvoon siitä, että myös yksityiskohtien ja poikkeuksen poikkeusten mieleen palauttaminen onnistuu, kun muistaa suuret kokonaisuudet hyvin.
2. Keskity kaikkeen pääsykoemateriaaliin yhtä paljon. Älä suosi suosikkia. Ajan rajallisuuden vuoksi kannattaa varmistaa, että kertaa kirjojen jokaista osiota tasaisesti ja yhtä paljon.
3. Älä jumita yhdessä kohdassa, vaan etene. Kysy apua vaikeitten kohtien selvittämiseksi, älä kuluta tähän liikaa omaa lukuaikaa. Itse tein aikoinaan sen virheen, että yritin oppia kaiken heti ulkoa, jolloin etenin liian hitaasti. Tämä kevät päättyi siihen, että osasin jokaisen kirjan alkuosan erinomaisesti ja loppuosat hyvin heikosti. Muista kuitenkin, ettei määrä ole tärkein vaan laatu. Ota tavoitteeksi se, että aina kun luet, opit. Älä siis keskity liikaa siihen, kuinka monta kertaa luet kirjat läpi vaan siihen, että jokaisella lukukerrallasi opit jotain.
4. Tee lukusuunnitelma. Itse tein lukusuunnitelman ensin koko keväälle. Tämän jälkeen tein aikataulun jokaiselle päivälle. Lukusuunnitelman avulla tiedät, että aika riittää kaikkeen siihen mitä olet päättänyt tehdä. Tämä lievittää stressiä ja auttaa keskittymään.
5. Kertaa. Ulkoa oppimiseen ei ole oikotietä. Jotkut asiat jäävät mieleen nopeammin kuin toiset. Mieleen palauttaminen on helpompaa, mitä vahvempi muistijälki asioista on. Tätä taas vahvistaa kertaus. Itse kertasin viime keväänä joka ilta päivän osion, joka aamu edellisen päivän osion ja joka lauantai, ennen sunnuntain harjoituspääsykoetta, kuluneen viikon asiat. Kerratessani peitin kirjan sivun ja yritin vain vastata sivun reunaan kirjoittamiini kysymyksiin aiheesta. Tämän koin ehdottomasti hyödyllisimmäksi opiskelun keinoksi.
6. Käytä keskittymistä tukevia menetelmiä. Itse käytin lukiessani jatkuvasti lukutukea. Luin siis koko ajan kynä kädessä ja tein erilaisia merkintöjä ja muistisääntöjä kirjoihin. Suosittelenkin kehittelemään omia muistisääntöjä esimerkiksi listojen ulkoa oppimisen tueksi. Tein myös yliviivauksia yliviivaustusseilla. Kirjojen yliviivaus tuki keskittymistä lukiessa ja auttoi hahmottamaan pääkohdat.
7. Tee tarpeelliset muistiinpanot. Jäsennä hankalia kohtia selkeämmiksi muistiinpanoja tekemällä. Itse aikoinaan pelkäsin, että muistiinpanot vievät liikaa aikaa, joten tein muistiinpanoja vain niistä kohdista kirjaa, joita en millään pelkästään läpilukemalla ymmärtänyt. Tein muistiinpanoja myös sellaisina päivinä kun minun oli hankala keskittyä tai kun aihe oli hankala. Tällöin saatoin kirjoittaa kirjojen sivuille kysymyksiä, joihin etsin lukiessani vastauksia. Tämä helpottaa huomattavasti keskittymistä ja nopeuttaa oppimista. Kerratessani peitin sivun ja yritin vain vastata näihin kysymyksiin. Joskus päädyin kirjoittamaan omia väliotsikoita tai tukisanoja kirjan sivujen marginaaleihin. Oleellisinta oli, että tavoitteenani oli koko ajan opiskella ja oppia. Tämän vuoksi käytin kirjojen eri kohtiin erilaisia opiskelua tukevia menetelmiä, jotka tukivat juuri sen asian oppimista parhaiten. En siis käyttänyt samaa opiskelutekniikkaa koko ajan, vaan menetelmä vaihtui sen mukaan, minkä koin sen asian oppimiseen parhaimmaksi. Mutta, jokainen opiskelija on erilainen. Löydä itsellesi parhaiten toimivat menetelmät ja luota niihin.
8. Tee harjoitustehtäviä ja -kokeita. Niiden merkitystä ei tule vähätellä, vaikka lukuaika lyhentyisi. Vastausaika varsinaisessa kokeessa jokaista tehtävää kohden on mielestäni aika lyhyt. Tämän vuoksi koen tärkeänä, että vastaaja huomaa nopeasti, mistä tehtävissä on kyse ja pystyy vastaamaan niihin aikailematta liikaa. Tähän saa mielestäni parhaiten valmiuden tekemällä harjoitustehtäviä ja osallistumalla harjoituskokeisiin.

Tsemppiä tulevan kevään luku-urakkaan! 🙂

-Taija-Maija