Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa (HS 16.1.) oli uutinen, jossa kerrottiin yliopistojen ja korkeakoulujen valintaperusteiden olevan lähes ennallaan. Viime keväänä suuresti esillä ollut pääsykokeiden poistaminen ja ylioppilastodistuspohjainen opiskelijavalinta ei siten ole vielä laajasti arkitodellisuutta. Itseäni tämä uutinen ei yllättänyt lainkaan. Tällainen ”paperivalinta” voi olla toimiva keino joillakin koulutusaloilla, mutta usealle alalle – ja erityisesti oikeustieteelliseen – se ei mielestäni sovellu lainkaan.

Esimerkiksi teknillisen alan tai kielten opiskelun opiskelijavalinnoissa ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla voi luonnollisesti olla relevanssia, mutta ylioppilaskirjoituksissa ei ole oikein mitään, mitä voisi pitää yhtä lailla relevanttina oikeustieteellisen alan opiskelijavalinnan kannalta.

Kuten hyvin tiedämme, pääsykokeella valitaan opiskelijat oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Alan suosion vuoksi aloituspaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin mitä alalle olisi halukkaita. Kaikille samanlainen pääsykoe toimii mittarina, jolla pyrkijät laitetaan paremmuusjärjestykseen.

Voidaan toki kyseenalaistaa pääsykoe valintakriteerinä, mutta silloin pitäisi esittää jokin korvaava menetelmä. Ylioppilastodistusperusteinen paperivalinta johtaisi kuitenkin siihen, että tiedekuntaan pääsisivät ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneet. Tiedekunnan näin saama opiskelijamateriaali olisi varsin heterogeenistä, eikä valtaosalla heistä olisi välttämättä minkäänlaista käsitystä siitä, mitä oikeustiede tai sen opiskelu on. Lisäksi moni potentiaalinen hakija jäisi paremmin ylioppilaskirjoituksissa menestyneiden varjoon, vaikka todellisuudessa he saattaisivatkin olla paremmin alalle sopivia.

Oikeustieteellisen pääsykoetta voidaankin pitää eräänlaisena soveltuvuuskokeena, eikä lainkaan vähiten motivaation mittarina. Huonosti motivoituneena on melko tuskaista opiskella oikeustiedettä, mutta myöskään opiskelupaikkaa ei voine saada, jos ei ole motivoitunut tekemään runsaasti töitä. Oikeustieteellisessä opiskelu vaatiikin paljon itsenäistä työtä ja itsekuria, ja näitä samoja ominaisuuksia vaaditaan, jotta tiedekuntaan voi päästä sisään.

Pääsykokeen on väitetty mittaavan vain ulkolukua ja yksityiskohtien muistamista, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Pääsykoe toimii juuri sellaisten ominaisuuksien soveltuvuuskokeena, jotka ovat tärkeitä niin opinnoissa kuin juristin ammatissakin. Toki kaikkia tarvittavia ominaisuuksia ei pääsykokeilla voida testata, mutta eihän niin tapahdu millään muullakaan alalla.

Tällaisina keskeisinä ominaisuuksina voidaan pitää erityisesti olennaisen asian erottamista epäolennaisesta, sekä kykyä omaksua nopeasti suuriakin kokonaisuuksia. Oikeustieteen opiskelu ja juristin työ ei ole yksittäisten pykälien ulkoa opettelua, vaan kyse on laajojen kokonaisuuksien hallinnasta. Vaikka asiaa ja detaljeja onkin paljon, on kyettävä seuraamaan ”punaista lankaa” ja erottamaan kukin tilanteen kannalta relevantit kysymykset irrelevanteista.

Esimerkiksi tästä käy oikeustapaustehtävän ratkaiseminen: jotta tapaus voidaan ratkaista, on tunnettava aihealueen kokonaisuus, jotta juridinen ongelma voidaan paikantaa. Ongelman paikantamisessa puolestaan täytyy osata erottaa kyseisen ongelman kannalta oikeudellisesti olennaiset asiat muuta informaatiosta, joka voi olla sinänsä kiinnostavaa, mutta kuitenkin sellaista, joka ei vaikuta tilanteen oikeudelliseen arviointiin.

Pääsykokeessa testataan siten kykyä oikeudelliseen ajatteluun. Eikä sitä lukiossa opeteta tai ylioppilaskirjoituksissa testata.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää