Ainakin tänään täällä Helsingissä näyttää siltä, että kevät olisi jo tulossa. Aurinko paistaa, lämpötila on plussan puolella ja valoa piisaa. Tuntuu, että olisi suorastaan pakko lähteä ulos, mutta sen sijaan kyhjötän sisällä tekemässä töitä ja valmistelemassa esseetä oikeustieteellisestä kirjoittamisesta. Sekä kirjoitan tätä blogia.

Vastaava palo ulkoilmaan tulee tutuksi varmasti kaikille pääsykokeeseen hakeville. Auringonpaiste (ja ehkä sadekelikin) maanittelee yllättävän tehokkaasti pois kirjojen parista. Hyvä motivaatio ja itsekuri ovat tärkeitä, jotta tuota houkutusta pystyy vastustamaan.

Toki itsensä voi myös pyytää kahlittavan pöytään aamuisin, mutta siitä seuraa erinäisiä muita käytännön hankaluuksia.

Viimeksi käsittelin henkisen valmistautumisen tärkeyttä, jota ei voi juuri liikaa korostaa. Vaikka luja tahto vie läpi vaikka harmaan kiven, se yksin ei valitettavasti tuo opiskelupaikkaa. Tärkeintä onnistumisen kannalta on tietenkin varsinaisten valintakoekirjojen lukeminen. Ne eivät ilmesty vielä hetkeen, mutta odotellessa lukutaitoaan voi, ja kannattaa, hyödyntää muuten.

Varoituksen sana on paikallaan. Työ, joka tehdään ennen valintakoekirjojen ilmestymistä, on tavallaan lämmittelyä. Tunnetusti liian raskas lämmittely vie tehoja itse suorituksesta. Pääsykoekirjojen luku on pitkäkestoinen ja raskas prosessi, ja vaikka aika kirjojen ilmestymisestä valintakokeeseen saattaa näyttää paperilla lyhyeltä, se ei todellakaan ole sitä. Älä rasita itseäsi liikaa ennen kirjojen ilmestymistä, tai muuten vaarana on väsähtäminen ennen aikojaan.

Ennakkoon lukemisen osalta on hyvä muistaa, että on turha yrittää arvailla valintakoekirjojen aiheita. Ainakaan ei kannata uskoa moninaisia kiertäviä huhuja, ne kun eivät yleensä ole arvausta kummempia.

Kuten Albert jo mainitsikin, tärkeää on huomata, että kokeessa hyvitetään ainoastaan valintakoekirjoissa esitetty tieto. Kirjojen ulkopuolisella tiedolla ei ole kokeessa vastaamisen kannalta merkitystä, vaikka se olisi täysin oikein ja relevanttia. Tämä on syytä pitää mielessä koko projektin ajan. Valintakoeprojektin tavoitteena ei ole tulla kirjojen käsittelemien oikeudenalojen vaan nimenomaan valintakoekirjojen asiantuntijaksi.

Aikaansa kannattaakin käyttää asioihin, jotka hyödyttävät myöhempää valintakoekirjojen lukemista. Jokainen hyötyy varmasti oman opiskelutekniikkaansa kehittämisestä. Hyvän valmennuskurssin ennakkoaineistoon kuuluu ammattilaisten laatima opiskelutekniikkaopas, johon on myös syytä tutustua. Varsinaiselle opiskelutekniikkakurssillekin osallistuminen kannattaa, jos sellainen on mahdollista. Hyvän luku- ja opiskelutekniikan hallinta helpottaa ja nopeuttaa asioiden omaksumista sitten, kun valintakoekirjat julkaistaan. Osittainhan pääsykokeessa on kyse kamppailusta aikaa vastaan.

Kun pidetään mielessä, että pääsykokeessa on kyse nimenomaan valintakoekirjojen osaamisen testaamisesta, ei muun oikeudellisen kirjallisuuden pänttääminen ole mielestäni järkevää. Jotain oikeudellista yleisteosta (esimerkiksi velvoiteoikeuden alalta) voi kokonaiskuvan saamiseksi silmäillä, samoin laajalle vaikutuksensa ulottavia yleislakeja kuten oikeustoimilakia tai oikeudenkäymiskaarta. Ennen valintakoekirjojen nimien ja aiheiden julkistusta lienee parempi keskittyä kuitenkin oman opiskelutekniikkansa kehittämiseen ja valintakoemenettelyyn perehtymiseen vanhojen valintakokeiden ja valintaoppaan kautta.

Valintakoekirjojen julkistuksen jälkeen mutta ennen niiden julkaisua voi tutustua kunkin kirjan aihepiirin keskeisiin lakeihin ja ehkä myös lainata jonkin perusteoksen kirjastosta. Usein kirjat ovat lyhennelmiä saman kirjoittajan laajemmista ”ammattilaisteoksista”. Aihepiiriin tutustuminen etukäteen helpottaa yleiskuvan muodostamista. Pänttäämistä en suosittele. Muista, että vain valintakoekirjojen aineistolla on merkitystä; muun kirjallisuuden tavoitteena on edesauttaa valintakoekirjojen omaksumista. Kun valintakoekirjat sitten lopulta julkaistaan, kannattaa kaikki muu kirjallisuus laittaa syrjään ja ottaa esiin vasta sitten, kun opinnot tiedekunnassa niitä edellyttävät.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää