• Oikeustiede
  • Valmennuskeskus

Viime aikoina mediassa on jälleen ollut keskustelua Suomen rikosoikeusjärjestelmän rangaistuskäytännöistä. Viimeksi suurta älämölöä erilaisissa verkkokeskusteluissa herätti ns. Porvoon autokaista-ampujan kolmesta taposta saama 15 vuoden ehdoton vankeusrangaistus, jota useat kommentoijat pitivät liian lievänä.

Viime keväänä näitä rikosoikeudellisia kysymyksiä päästiin käsittelemään myös pääsykokeisiin valmistautuessa, yksi kirjoista koski nimittäin rikosoikeutta. Siksi tänä keväänä ei olekaan todennäköistä, että rikosoikeutta sisältyisi Helsingin pääsykoevaatimuksiin.

Näin eduskuntavaalien lähestyessä on kuitenkin jälleen noussut esiin vaatimuksia rangaistusten koventamisesta. Keskustelupalstoilla vaaditaan rangaistuskäytännön radikaalia tiukentamista ja kummastellaan esimerkiksi seuraavista asioita: miten elinkautinen on elinkautinen, kun siitä voi kuitenkin vapautua ehdonalaiseen, miksi vankiloiden olot ovat niin hyvät, miksi kolmesta tappoa tekemällä saa ns. ”paljousalennuksen” rangaistuksen kestossa, miksei Suomessa voisi olla kuolemantuomiota ja miksei raiskaajia voida kastroida…

Listaa voisi jatkaa vaikka loputtomiin. Ajatukseni onkin nyt tuoda ilmi muutamia Suomen rikosoikeuden keskeisiä periaatteita, jotka antavat osaltaan vastauksia näihin kysymyksiin.

Mutta asiaan. Ensinnäkin, Suomi on lähes kaikkien muiden Euroopan maiden tavoin sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, tärkeimpänä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. Nämä sopimukset kieltävät yksiselitteisesti esimerkiksi kuolemanrangaistuksen ja epäinhimillisten rangaistusten käytön.

Lisäksi on syytä pitää mielessä, että perus- ja ihmisoikeudet koskevat jokaista ihmistä, siis myös rikoksentekijää. Siksi myös rikoksesta epäillyllä on tiettyjä oikeuksia, mm. syyttömyysolettama, eli se, ettei ketään saa pitää syyllisenä johonkin tekoon, ennen kuin hänen syyllisyytensä on tuomioistuimessa tutkittu.

Tähän liittyy rikosoikeudessa vaikuttava in dubio pro reo –periaate, jonka mukaan epäselvässä asiassa tuomioistuimen on ratkaistava asia syytetyn eduksi. Rikoksentekijän oikeuksia kritisoidessa onkin hyvä muistaa, että epäselvässä tapauksessa epäillyn vapauttaminen on paljon pienempi yleinen vahinko verrattuna syyttömän henkilön tuomitsemiseen.

Toiseksi, rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen mukaan rikoksiksi voidaan katsoa vain ne teot, jotka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Seuraamuksina voivat kyseeseen tulla vain laissa säädetyt seuraamukset. Tähän liittyy useita osaperiaatteita, esimerkiksi taannehtivan rikoslainsäädännön kielto.

Nämä perusperiaatteet ohjaavat lainkäyttöä eli tuomioistuimen toimintaa. Rikoslaki on siten keskeinen ohjenuora, josta löytyy vastaus moneen kysymykseen. Pikainen vastaus esimerkiksi siihen, miksi Porvoon ampuja sai vain 15 vuoden tuomion, on se, että rikoslaki yksinkertaisesti määrittelee maksimirangaistukseksi useammasta rikoksesta 15 vuotta. Elinkautinen on mahdollinen vain, jos kyseisistä teoista jostakin voidaan sellainen tuomita. Porvoon tapauksessa kyseessä oli kolme tappoa. Taposta ei kuitenkaan voida tuomita elinkautiseen vankeuteen, joten siksi 15 vuoden yläraja soveltuu.

Yleisesti on myös hyvä pitää mielessä, että mediassa uutisoidaan vain ”jäävuoren huippu”, eli törkeimmät ja kuohuttavimmat tapaukset. Tavanomainen rangaistuskäytäntö ei suinkaan ilmene iltapäivälehtien sivuilta.

Mutta jatketaan rikosten parissa vielä muutaman päivän kuluttua, silloin käsittelen tarkemmin rangaistuksen tavoitteita: yleis- ja erityisestävää tavoitetta.

 

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Aleksi

Ohi on!

Kävitkö jo tekemässä pääsykokeen? Ai et?! No tule takasin sitten, kun olet sen tehnyt. Joko suoriuduit pääsykokeesta? Ai suoriuduit vai? No hyvä, sitten voit...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Viime hetken vinkit pääsykokeeseen

Loppu häämöttää! Ylihuomenna on aika osoittaa, että juuri sinä ansaitset paikkasi tiedekunnassa. Me tiedämme, että viimeiset päivät ennen koetta ja...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Aleksi

Wappua ilmassa

Pian on jo toukokuu ja lukuajastakin mennyt puolet, eli nyt on oiva aika lyödä pökköä pesään ja alkaa pikkuhiljaa lisäämään päivittäistä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Karoliina

Viimeinen päivä ennen valintakoetta

Kevään kova rutistus alkaa olla paketissa. Monet ovat kyselleet meiltä tutoreilta vinkkejä siihen, mitä viimeisenä päivänä ennen koetta kannattaa tehdä. Suosittelen...

Lue lisää