Viime aikoina mediassa on jälleen ollut keskustelua Suomen rikosoikeusjärjestelmän rangaistuskäytännöistä. Viimeksi suurta älämölöä erilaisissa verkkokeskusteluissa herätti ns. Porvoon autokaista-ampujan kolmesta taposta saama 15 vuoden ehdoton vankeusrangaistus, jota useat kommentoijat pitivät liian lievänä.

Viime keväänä näitä rikosoikeudellisia kysymyksiä päästiin käsittelemään myös pääsykokeisiin valmistautuessa, yksi kirjoista koski nimittäin rikosoikeutta. Siksi tänä keväänä ei olekaan todennäköistä, että rikosoikeutta sisältyisi Helsingin pääsykoevaatimuksiin.

Näin eduskuntavaalien lähestyessä on kuitenkin jälleen noussut esiin vaatimuksia rangaistusten koventamisesta. Keskustelupalstoilla vaaditaan rangaistuskäytännön radikaalia tiukentamista ja kummastellaan esimerkiksi seuraavista asioita: miten elinkautinen on elinkautinen, kun siitä voi kuitenkin vapautua ehdonalaiseen, miksi vankiloiden olot ovat niin hyvät, miksi kolmesta tappoa tekemällä saa ns. ”paljousalennuksen” rangaistuksen kestossa, miksei Suomessa voisi olla kuolemantuomiota ja miksei raiskaajia voida kastroida…

Listaa voisi jatkaa vaikka loputtomiin. Ajatukseni onkin nyt tuoda ilmi muutamia Suomen rikosoikeuden keskeisiä periaatteita, jotka antavat osaltaan vastauksia näihin kysymyksiin.

Mutta asiaan. Ensinnäkin, Suomi on lähes kaikkien muiden Euroopan maiden tavoin sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, tärkeimpänä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. Nämä sopimukset kieltävät yksiselitteisesti esimerkiksi kuolemanrangaistuksen ja epäinhimillisten rangaistusten käytön.

Lisäksi on syytä pitää mielessä, että perus- ja ihmisoikeudet koskevat jokaista ihmistä, siis myös rikoksentekijää. Siksi myös rikoksesta epäillyllä on tiettyjä oikeuksia, mm. syyttömyysolettama, eli se, ettei ketään saa pitää syyllisenä johonkin tekoon, ennen kuin hänen syyllisyytensä on tuomioistuimessa tutkittu.

Tähän liittyy rikosoikeudessa vaikuttava in dubio pro reo –periaate, jonka mukaan epäselvässä asiassa tuomioistuimen on ratkaistava asia syytetyn eduksi. Rikoksentekijän oikeuksia kritisoidessa onkin hyvä muistaa, että epäselvässä tapauksessa epäillyn vapauttaminen on paljon pienempi yleinen vahinko verrattuna syyttömän henkilön tuomitsemiseen.

Toiseksi, rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen mukaan rikoksiksi voidaan katsoa vain ne teot, jotka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Seuraamuksina voivat kyseeseen tulla vain laissa säädetyt seuraamukset. Tähän liittyy useita osaperiaatteita, esimerkiksi taannehtivan rikoslainsäädännön kielto.

Nämä perusperiaatteet ohjaavat lainkäyttöä eli tuomioistuimen toimintaa. Rikoslaki on siten keskeinen ohjenuora, josta löytyy vastaus moneen kysymykseen. Pikainen vastaus esimerkiksi siihen, miksi Porvoon ampuja sai vain 15 vuoden tuomion, on se, että rikoslaki yksinkertaisesti määrittelee maksimirangaistukseksi useammasta rikoksesta 15 vuotta. Elinkautinen on mahdollinen vain, jos kyseisistä teoista jostakin voidaan sellainen tuomita. Porvoon tapauksessa kyseessä oli kolme tappoa. Taposta ei kuitenkaan voida tuomita elinkautiseen vankeuteen, joten siksi 15 vuoden yläraja soveltuu.

Yleisesti on myös hyvä pitää mielessä, että mediassa uutisoidaan vain ”jäävuoren huippu”, eli törkeimmät ja kuohuttavimmat tapaukset. Tavanomainen rangaistuskäytäntö ei suinkaan ilmene iltapäivälehtien sivuilta.

Mutta jatketaan rikosten parissa vielä muutaman päivän kuluttua, silloin käsittelen tarkemmin rangaistuksen tavoitteita: yleis- ja erityisestävää tavoitetta.

 

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää