Vielä hetki täytyy odottaa Helsingin valintakoekirjojen ilmestymistä. Kirjojen nimethän ja niissä käsiteltävät oikeudenalathan ovat jo selvillä, mutta kirjojen tarkempi sisältö on vielä hämärän peitossa.

Osviittaa tulevasta voi hakea kirjat julkaisevan yliopistopainon verkkosivuilta, jossa jokaisesta kirjasta on esitetty tarkempi kuvaus. Kaiken kaikkiaan tulossa on todennäköisesti hyvin ”perinteinen” pääsykoekirjasetti, mikäli kirjojen kuvauksia on uskominen.

Kirjojen yhteenlaskettu sivumäärä on jälleen suurenpuoleinen, 846 sivua. Valintaoppaassa mainitaan, että valintakoekirjojen sivumäärä vastaa laajuudeltaan pienenpuoleista aineopintotenttiä. Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta toisaalta antaa opinnoista harhaanjohtavan kuvan. Pääsykokeeseen valmistautuminen on kuormittavuudessaan aivan omaa luokkaansa.

Pääsykokeen onkin – sangen osuvasti – sanottu olevan tiedekunnan vaikein tentti. Mielestäni tämä väite pitää täysin paikkansa, sillä mihinkään tenttiin ei tiedekunnassa tarvitse valmistautua yhtä paljon kuin pääsykokeeseen. 800–900 sivun tenttialue vastaa noin 5-6 opintopisteen tenttiä, mutta kuten todettu, pääsykokeessa menestyäkseen on tehtävä rutkasti enemmän töitä kuin tuollaisen aineopintotentin läpäisyyn.

Tentteihin valmistautuessa tenttialuetta ei yleensä ehdi lukemaan läpi kuin kerran, joskus ei sitäkään. Ainakin itselläni tenttiin valmistautuminen jää turhan usein liikaa viime tippaan, jolloin viimeisinä päivinä paahdetaan hulluna, vaikka lukemisen olisikin voinut aloittaa ajoissa.

Pääsykokeisiin valmistautumisessa tällainen menettely on kuitenkin varma tie epäonnistuneeseen suoritukseen. Usein kysytään, montako kertaa pääsykoekirjat pitää lukea. Tähän ei ole yksinkertaista vastausta, koska olemme kaikki erilaisia oppijoita. Nyrkkisääntönä kuitenkin on, että yksi kerta on aivan liian vähän, ja viisitoista on jo liikaa.

Kannattaa muistaa, että opiskelupaikan saavat ne noin 200 henkilöä, jotka ovat valmiita uhraamaan koko kevään valmistautumiselle ja kestävät paineen. Pääsykokeissa ja niihin valmistautuessa pyrkijän on voitettava paitsi itsensä, myös muut hyvät pyrkijät. Tässä on jälleen ero varsinaiseen opiskeluun: tentissä on itse ainoa kilpailijansa.

Tiedekunnassa opiskelu on muutenkin paljon rennompaa kuin stressaava pääsykokeisiin valmistautuminen. Tentissä hylätyksi tuleminen ei tarkoita sitä, että on odotettava vuosi uusintamahdollisuutta. Lukeminenkin painottuu enemmän kokonaisuuksien hallintaan kuin yksityiskohtiin.

Jotta tähän ”autuaaseen” opiskeluvaiheeseen pääsee, on se vaikein tentti kuitenkin ensin läpäistävä. Valmistautuminen on siis syytä aloittaa heti tiistaina 5.4. kun kirjat ovat saatavilla painosta. Ohjeeni olkoon: hoida pääsykoekevät suosiolla kerralla kunnolla!

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää