Vielä hetki täytyy odottaa Helsingin valintakoekirjojen ilmestymistä. Kirjojen nimethän ja niissä käsiteltävät oikeudenalathan ovat jo selvillä, mutta kirjojen tarkempi sisältö on vielä hämärän peitossa.

Osviittaa tulevasta voi hakea kirjat julkaisevan yliopistopainon verkkosivuilta, jossa jokaisesta kirjasta on esitetty tarkempi kuvaus. Kaiken kaikkiaan tulossa on todennäköisesti hyvin ”perinteinen” pääsykoekirjasetti, mikäli kirjojen kuvauksia on uskominen.

Kirjojen yhteenlaskettu sivumäärä on jälleen suurenpuoleinen, 846 sivua. Valintaoppaassa mainitaan, että valintakoekirjojen sivumäärä vastaa laajuudeltaan pienenpuoleista aineopintotenttiä. Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta toisaalta antaa opinnoista harhaanjohtavan kuvan. Pääsykokeeseen valmistautuminen on kuormittavuudessaan aivan omaa luokkaansa.

Pääsykokeen onkin – sangen osuvasti – sanottu olevan tiedekunnan vaikein tentti. Mielestäni tämä väite pitää täysin paikkansa, sillä mihinkään tenttiin ei tiedekunnassa tarvitse valmistautua yhtä paljon kuin pääsykokeeseen. 800–900 sivun tenttialue vastaa noin 5-6 opintopisteen tenttiä, mutta kuten todettu, pääsykokeessa menestyäkseen on tehtävä rutkasti enemmän töitä kuin tuollaisen aineopintotentin läpäisyyn.

Tentteihin valmistautuessa tenttialuetta ei yleensä ehdi lukemaan läpi kuin kerran, joskus ei sitäkään. Ainakin itselläni tenttiin valmistautuminen jää turhan usein liikaa viime tippaan, jolloin viimeisinä päivinä paahdetaan hulluna, vaikka lukemisen olisikin voinut aloittaa ajoissa.

Pääsykokeisiin valmistautumisessa tällainen menettely on kuitenkin varma tie epäonnistuneeseen suoritukseen. Usein kysytään, montako kertaa pääsykoekirjat pitää lukea. Tähän ei ole yksinkertaista vastausta, koska olemme kaikki erilaisia oppijoita. Nyrkkisääntönä kuitenkin on, että yksi kerta on aivan liian vähän, ja viisitoista on jo liikaa.

Kannattaa muistaa, että opiskelupaikan saavat ne noin 200 henkilöä, jotka ovat valmiita uhraamaan koko kevään valmistautumiselle ja kestävät paineen. Pääsykokeissa ja niihin valmistautuessa pyrkijän on voitettava paitsi itsensä, myös muut hyvät pyrkijät. Tässä on jälleen ero varsinaiseen opiskeluun: tentissä on itse ainoa kilpailijansa.

Tiedekunnassa opiskelu on muutenkin paljon rennompaa kuin stressaava pääsykokeisiin valmistautuminen. Tentissä hylätyksi tuleminen ei tarkoita sitä, että on odotettava vuosi uusintamahdollisuutta. Lukeminenkin painottuu enemmän kokonaisuuksien hallintaan kuin yksityiskohtiin.

Jotta tähän ”autuaaseen” opiskeluvaiheeseen pääsee, on se vaikein tentti kuitenkin ensin läpäistävä. Valmistautuminen on siis syytä aloittaa heti tiistaina 5.4. kun kirjat ovat saatavilla painosta. Ohjeeni olkoon: hoida pääsykoekevät suosiolla kerralla kunnolla!

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Aleksi

Ohi on!

Kävitkö jo tekemässä pääsykokeen? Ai et?! No tule takasin sitten, kun olet sen tehnyt. Joko suoriuduit pääsykokeesta? Ai suoriuduit vai? No hyvä, sitten voit...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Viime hetken vinkit pääsykokeeseen

Loppu häämöttää! Ylihuomenna on aika osoittaa, että juuri sinä ansaitset paikkasi tiedekunnassa. Me tiedämme, että viimeiset päivät ennen koetta ja...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Aleksi

Wappua ilmassa

Pian on jo toukokuu ja lukuajastakin mennyt puolet, eli nyt on oiva aika lyödä pökköä pesään ja alkaa pikkuhiljaa lisäämään päivittäistä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Karoliina

Viimeinen päivä ennen valintakoetta

Kevään kova rutistus alkaa olla paketissa. Monet ovat kyselleet meiltä tutoreilta vinkkejä siihen, mitä viimeisenä päivänä ennen koetta kannattaa tehdä. Suosittelen...

Lue lisää