• Oikeustiede
  • Valmennuskeskus

Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoe järjestettiin keskiviikkona 15.6.2011. Tuota päivää oli moni pyrkijä odottanut kuin kuuta nousevaa. Eikä ihme, kahden ja puolen kuukauden intensiivinen lukuprosessi on omiaan koettelemaan jaksamista. Toisaalta moni varmasti ainakin salaa toivoi vielä muutamaa lisäviikkoa, jotta loputkin pääsykoekirjojen asiat olisi ehtinyt opetella paremmin.

Koe oli kuitenkin sisältönsä puolesta ainakin jossain määrin yllätys. Kovin moni ei osannut odottaa aukkotäydennystehtävän paluuta. Aukkotäydennystä on pääsykokeissa käytetty tehtävätyyppinä viimeksi 2000-luvun alussa, ja sitä on pidetty katoavana tehtävätyyppinä.

Kokeen sisältö oli pääpiirteissään seuraava:

  • 2 oikeustapausta (hallinto)
  • 2 monivalintaa (osakeyhtiö)
  • 2 esseetä (osakeyhtiö ja EU)
  • aukkotäydennys (EU)

Tämän ja viime vuoden kokeen pohjalta on havaittavissa tiettyä taantumusta valintakoetehtävien suhteen. Tehtävien tasolla ollaan palaamassa 2000-luvun alkuun, jolloin koetehtävät perustuivat paljolti ulkoa osaamiseen. Erityisesti kritiikkini koskee aukkotäydennystehtävää.

Vaikka onkin niin, että oikeustapaukset ovat eurooppaoikeudessa erittäin keskeisessä asemassa, on mielestäni melkoisen arveluttavaa kysyä pääsykoetehtävässä yhden (eikä edes niin kovin merkittävän) oikeustapauksen vuosilukua. Voidaan hyvin kysyä, mitä tällaisen asian kysyminen pyrkijöiltä testaa. Vastaus kysymykseen on ilmeinen: pisteen saa se, joka muistaa parhaiten mitättömät pienet detaljit. Relevantin asian muistamisella ei ole ollut merkitystä, mikä on suorastaan sääli.

Aukkotäydennystehtävä ei ole itsessään tehtävätyyppinä automaattisesti huono, hyvin laadittuna silläkin voidaan testata keskeisten asioiden hallintaa. Tämänvuotinen aukkotäydennystehtävä oli kuitenkin kaikkea muuta kuin hyvin laadittu. Lähinnä tuntuu siltä, että koetta laadittaessa on haluttu jälleen mennä siitä mistä aita on matalin, ja jopa ali sen.

Voidaan perustellusti ihmetellä tällaisen kehityksen motiivia, kun yleinen suuntaus korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on ollut pääsykokeiden kehittäminen entistä enemmän soveltuvuuskokeiden suuntaan. Tämänvuotinen pääsykoe pudotti jälleen pohjan pois siltä, että oikeustieteellisen pääsykokeella mitattaisiin pyrkijöiden soveltuvuutta alalle.

Tällainen asenne pyrkijöitä kohtaan on hämmästyttävää. Pääsykoetta voitaisiin helposti kehittää soveltuvuuskokeen suuntaan, jolloin sen läpäiseminen antaisi jo itsessään valmiuksia tuleviin opintoihin. Tällaisena ”muistikokeena” pääsykoe on enemmänkin hakijoiden – tulevan juristikunnan – aliarvioimista.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Aleksi

Ohi on!

Kävitkö jo tekemässä pääsykokeen? Ai et?! No tule takasin sitten, kun olet sen tehnyt. Joko suoriuduit pääsykokeesta? Ai suoriuduit vai? No hyvä, sitten voit...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina

Viime hetken vinkit pääsykokeeseen

Loppu häämöttää! Ylihuomenna on aika osoittaa, että juuri sinä ansaitset paikkasi tiedekunnassa. Me tiedämme, että viimeiset päivät ennen koetta ja...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Aleksi

Wappua ilmassa

Pian on jo toukokuu ja lukuajastakin mennyt puolet, eli nyt on oiva aika lyödä pökköä pesään ja alkaa pikkuhiljaa lisäämään päivittäistä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Karoliina

Viimeinen päivä ennen valintakoetta

Kevään kova rutistus alkaa olla paketissa. Monet ovat kyselleet meiltä tutoreilta vinkkejä siihen, mitä viimeisenä päivänä ennen koetta kannattaa tehdä. Suosittelen...

Lue lisää