Vajaan viikon verran täytyy vielä odotella Helsingin pääsykoekirjatietoja. Kirjatiedothan julkaistaan keskiviikkona 21.3., jolloin myös julkaisuajankohta selviää. Aikaisintaan se on kuitenkin huhtikuun alussa. Turun kirjat julkaistaan 27.3. ja Rovaniemen kirjat ilmestyivät jo maaliskuun alussa, joten Lapin yliopistoon pyrkijät voivat jo keskittyä itse asiaan.

Mutta mitä voi tehdä ennen kirjojen julkaisua?

Vastaus on yksinkertainen: ei oikein mitään. Ennen kirjatietojen julkaisua on aika lailla turha arvailla, mikä oikeudenala tänä vuonna napsahtaisi, joten minkään erityisen aihealueen opettelu on kokolailla turhaa. Abiturienttien onkin syytä keskittyä vielä vain ja ainoastaan ylioppilaskirjoituksiin. Toki jos mitään muuta tekemistä ei ole, ovat esimerkiksi lukion oppimäärään kuuluvien yhteiskuntaopin/oikeustiedon kirjat ihan hyvää iltalukemista, mutta ulkolukuun ei kannata panostaa.

Tässä vaiheessa kannattaa ennemmin keskittyä henkiseen valmistautumiseen. Täysi rähinä nimittäin alkaa pian, ja se tarkoittaa toisin sanoen sitä, että töitä on jaksettava painaa täysillä kesäkuun puoleen väliin saakka siitä hetkestä alkaen, kun kirjat ovat käsissä. Hengähdystauon paikka on sitten, kun astelee pääsykoesalin ovista ulos kauniiseen kesäpäivään.

Muutenkin epämääräisten asioiden opettelu erilaisista lähteistä on kyseenalaista, sillä on hyvä pitää jo nyt mielessä koko kevään ajan toistettavaa mantraa, että valintakoetehtävien arvostelussa otetaan huomioon vain valintakoekirjoissa mainitut asiat. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vastauksessa on kerrottu sinänsä täysin oikeita seikkoja, niistä ei saa pistehyvitystä, jos niitä ei ole valintakoekirjoissa mainittu. Tämä voi olla erityisesti abiturienteille hankalaa, koska ylioppilaskirjoituksissa nimenomaisesti tiedon laaja-alainen yhdisteleminen on tärkeää. Näin ei kuitenkaan ole oikiksen pääsykokeissa, jossa testataan nimenomaisesti pääsykoekirjojen osaamista.

Orientaatiomielessä on tietenkin syytä tutustua keväällä opiskeltavaan aihepiiriin heti kun se on mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsykoekirjatietojen julkistamisen jälkeen (ennen kuin varsinaisia pääsykoekirjoja on julkaistu) on hyvä tutustua kyseisiin oikeudenaloihin pintapuolisesti. Tästä ei kuitenkaan pidä ottaa paineita, eikä muutenkaan ole syytä ryhtyä opiskelemaan oikeudenalaa ennen varsinaista pääsykoekirjaa. Orientoitumisen pointti on se, että ennen kuin varsinainen lukeminen alkaa, pyrkijällä olisi jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä tämä kyseinen oikeudenala oikeasti pitää sisällään. Tällaisen ”perehdytyksen” jälkeen varsinaiseen kirjaan pääsee pureutumaan tehokkaammin heti alusta alkaen.

Kerrotaanpa tähän väliin esimerkki. Omana sisäänpääsyvuotenani yksi kirjoista käsitteli esineoikeutta. Ennen tuota kevättä minulla ei ollut juurikaan käsitystä siitä, mitä esineoikeus on ja mitä kaikkea se sisältää. Ennen pääsykoekirjan julkistamista luin – hyvin pintapuolisesti – läpi muutamaa vuotta vanhemman teoksen samalta kirjoittajalta. Sen jälkeen minulla oli jonkinlainen käsitys siitä, mitä asioita itse varsinainen pääsykoekirja tulee todennäköisesti sisältämään. Pääsykoekirjan sitten ilmestyttyä termit kuten saantosuoja ja vaihdantasuoja olivat jo ymmärryksessä, ja erilaisten varallisuusmuotojen vaihdantakaan ei tuntunut salatieteeltä.

Hyviä kirjoja tähän orientoitumisvaiheeseen ovat etenkin tiedekunnan vanhat pääsykoekirjat samalta oikeudenalalta. Faktahan on se, että kirjat ovat usein enemmän tai vähemmän copy-pastea aikaisemmista pääsykoekirjoista tai tekijän muusta tuotannosta. Näiden vanhojen kirjojen kanssa täytyy kuitenkin olla ripeä, sillä kirjastoista ne loppuvat todella nopeasti.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää