Ajatus tähän kirjoitukseen syntyi (kuinkas muutenkaan) silloin kun olisi pitänyt lukea vimmatusti tenttiin. Ajatukset lähtivät harhailemaan, tulevan viikonlopun kaavailun, kämpän siivouksen suunnittelun ja kaiken muun todella irrelevantin ajatuskulun jälkeen mieleeni juolahti, että keskittymisestä pitääkin kirjoittaa. ”Tunnollisena” päätin kuitenkin jättää kirjoittamisen parempaan ajankohtaan (seuraavan päivän tentti kolkutteli koko ajan mielessä), ja tein vain pikaiset muistiinpanot asioista, joista halusin kirjoittaa. Taisin kyllä vähän siivotakin tuona päivänä, tentistä huolimatta. Tai ehkä juuri sen ansiosta.

Kuulostaako edellä kuvailtu tilanne tutulta? Kesken lukemisen huomaakin yhtäkkiä, että on lukenut vain muutaman sivun ja ajatukset ovat olleet jossain aivan muualla. Itse luetusta asiasta ei ole jäänyt mitään mieleen. Tällainen tilanne on hyvin tyypillinen, joskaan ketään tai mitään muuta tästä on paha syyttää – vika on vain ja ainoastaan oma huono keskittyminen.

Keskittymisongelmat ovat yksi tyypillisimmistä murheenkryyneistä pääsykokeisiin lukiessa. En muista kovinkaan montaa kurssilaista, joka olisi sanonut, ettei minkäänlaisia keskittymisongelmia ollut koko kevään aikana. Keskittymisongelmien esiintymistavat ovat tietysti jokaisella omanlaisensa, mutta fakta on se, ettei aina jaksa tai pysty keskittymään täysillä.

Keskittymisen helpottamiseen tai parantamiseen ei ole olemassa taikasanaa tai jotain vastaavaa kikkaa, jonka avulla kaikki ongelmat ratkeavat. Jos olisi, elämä olisi paljon helpompaa.  Ongelmaa voi lähestyä analyyttisesti. Ensiksi voi yrittää miettiä, miksi keskittyminen ei onnistu. Toiseksi voi miettiä keinoja keskittymisen parantamiseksi.

Huono keskittyminen voi tietenkin johtua monesta syystä. Syynä voi olla mm. arkipäiväisistä askareista huolehtiminen, stressi, jännitys, kyllästyminen lukemiseen, jne. Tällaisiin syihin voi pyrkiä puuttumaan esimerkiksi paremmalla arjen organisoinnilla. Lukustressi tai muu vastaava stressitekijä onkin sitten vaikeampi pala purtavaksi. Siihen(kään) ei ole yksiselitteistä lääkettä, mutta rauhoittuminen ja rentoutuminen lukuprosessin kuluessa on erittäin tärkeää keskittymisen ylläpitämiseksi.

Yksi lääke edellä mainittuihin ongelmiin on osaltansa lukusuunnitelma. Se on mainio työkalu lukuajan ja muun ajan erottamiseen. Samalla se on työkalu stressin hallintaan, kun realistisesti voi määrittää lukemiselle tarvittavan ajan. Lukusuunnitelmassa pitäisi olla huomioituna lukemisen jaksottamisen lisäksi (vähäinen) vapaa-aika, sekä arjen pyörittämiseen tarvittava aika.  On myös erittäin tärkeää huolehtia pääsykokeisiin valmistautuessa omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Liikunta ja rentoutuminen ovat tärkeitä, sillä aivot eivät yksinkertaisesti jaksa toimia täysillä jatkuvasti. Vaikka lukeminen onkin pääasiallinen toimi, myös itsestä on pidettävä huolta.

Vakavampi syy keskittymisongelmille voi olla myös se, että pääsykokeisiin lukeminen ei vastaakaan odotuksia. Oikikseen pyrkimisestä on kaikenlainen hohto ja glamour kaukana. Se ei myöskään ole ”korkeampaa tiedettä”. Jos kuvitteli kirjojen olevan nopeasti lukaistu ja menestyvänsä pääsykokeissa, koska on aina aiemminkin menestynyt koulussa, on pahasti hakoteillä. Toivottavasti tämä saarnanpoikanen on turha, mutta syytä pitää kuitenkin mielessä.

Keskittymisongelmien keskellä ja ajatusten harhaillessa kannattaa pitää mielessä, miksi on tekemässä sitä mitä on. Miksi ylipäänsä lukee pääsykokeisiin? Haluaako tosissaan päästä sisään, vai onko vain ”kokeilemassa”? Jos kurssin välikokeiden tulokset eivät ole olleet hyviä, voi katsoa peiliin. Jos oikeasti haluaa sisään, pitää tehdä tosissaan töitä. Silloin myös motivaation pitää olla sillä tasolla, että keskittyminen ei pääse herpaantumaan. Kuten todettu, haaveilemalla tiedekuntaan ei pääse.

Näiden ajatusten kautta kadonnutta keskittymistä voi pyrkiä jahtaamaan. Keskustelu oman tutorin tai muiden pyrkijöiden kanssa voi myös olla avuksi; vertaistuki on tärkeä juttu, eikä ongelmien kanssa pidä jäädä yksin.

Ai niin ja hei: unohtakaa vappu. Se tulee uudestaan ensi vuonna, ja silloin on kuitenkin parempi sää.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Stressaako? Huolehdi hyvinvoinnista

Pääsykokeen lähestyessä monilla saattaa olla stressaantunut fiilis useastakin eri syystä. Tämä on ymmärrettävää, sillä unelmien opiskelupaikan...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Muista kertaaminen!

Kertaaminen on avain onneen (lue: sisäänpääsyyn)! Oikiksen pääsykoeurakan ollessa kohta puolessa välissä on hyvä muistuttaa kertaamisen tärkeydestä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Millaista on opiskella oikiksessa?

Pääsykokeisiin päntätessä saattaa pienellä epätoivon hetkellä tulla miettineeksi, tuleeko oikiksessa opiskelu olemaan samanlaista yksityiskohtien ulkoa opettelua...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Mikä ihmeen Supertakuu?

Meillä on jo useampi vuosi takana Valmennuskeskuksen kurssien valmentajina ja ajattelimme, että olisi hyvä aika avata kokemuksiamme Turun Supertakuu-kurssista näin tuutorin näkökulmasta...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Juristin monipuoliset työmahdollisuudet

Yhteishaku 2020 lähestyy, mutta mietitkö vielä, mihin hakisit opiskelemaan? Harkitsetko kenties oikista, mutta mielikuvasi juristin ammatista perustuu lähinnä Suitsin ja Good Wifen...

Lue lisää