Ajatus tähän kirjoitukseen syntyi (kuinkas muutenkaan) silloin kun olisi pitänyt lukea vimmatusti tenttiin. Ajatukset lähtivät harhailemaan, tulevan viikonlopun kaavailun, kämpän siivouksen suunnittelun ja kaiken muun todella irrelevantin ajatuskulun jälkeen mieleeni juolahti, että keskittymisestä pitääkin kirjoittaa. ”Tunnollisena” päätin kuitenkin jättää kirjoittamisen parempaan ajankohtaan (seuraavan päivän tentti kolkutteli koko ajan mielessä), ja tein vain pikaiset muistiinpanot asioista, joista halusin kirjoittaa. Taisin kyllä vähän siivotakin tuona päivänä, tentistä huolimatta. Tai ehkä juuri sen ansiosta.

Kuulostaako edellä kuvailtu tilanne tutulta? Kesken lukemisen huomaakin yhtäkkiä, että on lukenut vain muutaman sivun ja ajatukset ovat olleet jossain aivan muualla. Itse luetusta asiasta ei ole jäänyt mitään mieleen. Tällainen tilanne on hyvin tyypillinen, joskaan ketään tai mitään muuta tästä on paha syyttää – vika on vain ja ainoastaan oma huono keskittyminen.

Keskittymisongelmat ovat yksi tyypillisimmistä murheenkryyneistä pääsykokeisiin lukiessa. En muista kovinkaan montaa kurssilaista, joka olisi sanonut, ettei minkäänlaisia keskittymisongelmia ollut koko kevään aikana. Keskittymisongelmien esiintymistavat ovat tietysti jokaisella omanlaisensa, mutta fakta on se, ettei aina jaksa tai pysty keskittymään täysillä.

Keskittymisen helpottamiseen tai parantamiseen ei ole olemassa taikasanaa tai jotain vastaavaa kikkaa, jonka avulla kaikki ongelmat ratkeavat. Jos olisi, elämä olisi paljon helpompaa.  Ongelmaa voi lähestyä analyyttisesti. Ensiksi voi yrittää miettiä, miksi keskittyminen ei onnistu. Toiseksi voi miettiä keinoja keskittymisen parantamiseksi.

Huono keskittyminen voi tietenkin johtua monesta syystä. Syynä voi olla mm. arkipäiväisistä askareista huolehtiminen, stressi, jännitys, kyllästyminen lukemiseen, jne. Tällaisiin syihin voi pyrkiä puuttumaan esimerkiksi paremmalla arjen organisoinnilla. Lukustressi tai muu vastaava stressitekijä onkin sitten vaikeampi pala purtavaksi. Siihen(kään) ei ole yksiselitteistä lääkettä, mutta rauhoittuminen ja rentoutuminen lukuprosessin kuluessa on erittäin tärkeää keskittymisen ylläpitämiseksi.

Yksi lääke edellä mainittuihin ongelmiin on osaltansa lukusuunnitelma. Se on mainio työkalu lukuajan ja muun ajan erottamiseen. Samalla se on työkalu stressin hallintaan, kun realistisesti voi määrittää lukemiselle tarvittavan ajan. Lukusuunnitelmassa pitäisi olla huomioituna lukemisen jaksottamisen lisäksi (vähäinen) vapaa-aika, sekä arjen pyörittämiseen tarvittava aika.  On myös erittäin tärkeää huolehtia pääsykokeisiin valmistautuessa omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Liikunta ja rentoutuminen ovat tärkeitä, sillä aivot eivät yksinkertaisesti jaksa toimia täysillä jatkuvasti. Vaikka lukeminen onkin pääasiallinen toimi, myös itsestä on pidettävä huolta.

Vakavampi syy keskittymisongelmille voi olla myös se, että pääsykokeisiin lukeminen ei vastaakaan odotuksia. Oikikseen pyrkimisestä on kaikenlainen hohto ja glamour kaukana. Se ei myöskään ole ”korkeampaa tiedettä”. Jos kuvitteli kirjojen olevan nopeasti lukaistu ja menestyvänsä pääsykokeissa, koska on aina aiemminkin menestynyt koulussa, on pahasti hakoteillä. Toivottavasti tämä saarnanpoikanen on turha, mutta syytä pitää kuitenkin mielessä.

Keskittymisongelmien keskellä ja ajatusten harhaillessa kannattaa pitää mielessä, miksi on tekemässä sitä mitä on. Miksi ylipäänsä lukee pääsykokeisiin? Haluaako tosissaan päästä sisään, vai onko vain ”kokeilemassa”? Jos kurssin välikokeiden tulokset eivät ole olleet hyviä, voi katsoa peiliin. Jos oikeasti haluaa sisään, pitää tehdä tosissaan töitä. Silloin myös motivaation pitää olla sillä tasolla, että keskittyminen ei pääse herpaantumaan. Kuten todettu, haaveilemalla tiedekuntaan ei pääse.

Näiden ajatusten kautta kadonnutta keskittymistä voi pyrkiä jahtaamaan. Keskustelu oman tutorin tai muiden pyrkijöiden kanssa voi myös olla avuksi; vertaistuki on tärkeä juttu, eikä ongelmien kanssa pidä jäädä yksin.

Ai niin ja hei: unohtakaa vappu. Se tulee uudestaan ensi vuonna, ja silloin on kuitenkin parempi sää.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää