Jokakeväinen puheenaihe aina valtakunnanmedia mukaan lukien on yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmä. Keskustelu nykyisen pääsykoejärjestelmän oikeutuksesta ja mahdollisesta korvaamista ylioppilaskirjoituksiin tukeutuvalla opiskelijavalinnalla herättää tunteita puolin ja toisin.

Tänään Helsingin Sanomien internet-sivuilla julkaistiin varsin mielenkiintoinen lista mielipiteitä aiheeseen liittyen. Kyseessä on HS-raadin vastaukset kysymykseen siitä, pitäisikö yliopiston pääsykokeista luopua. Kysely koski opiskelijavalintaa laajassa merkityksessä, ei tiettyä yksittäistä alaa.

Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti: pääsykokeista luopumisen kannalla oli 18 prosenttia raadin jäsenistä, luopumista puolestaan vastusti 71 prosenttia raatilaisista. Loput 11 prosenttia eivät ottaneet kantaa. Tulos edustaa myös nykyistä käytäntöä: pääsykokeista luopuminen ei ole ainakaan yliopistojen suunnitelmissa.

Kuten HS-raadin mielipiteistä käy ilmi, monesti keskustelu päätyy vertailuksi nykymallisen pääsykoejärjestelmän, ylioppilastodistuspohjaisen valinnan sekä erityisesti Ranskassa käytössä olevan mallin (jossa kaikki halukkaat saavat aloituspaikan, ja karsinta tehdään ensimmäisten opiskeluvuosien opintomenestyksen perustella) välille.

Nykyisessä pääsykoejärjestelmässä on eittämättä omat epäkohtansa, jotka alasta riippuen voivat olla huomattavia. Toisaalta näköpiirissä olevat vaihtoehdot eivät – ainakaan minun mielestäni – ole parempia vaihtoehtoja. Ylioppilastodistus mittaa menestystä ylioppilaskirjoituksissa, ei juuri muuta. Sillä on ilman muuta relevanssia esimerkiksi luonnontieteiden, matematiikan ja kielten opiskelijavalinnassa, mutta monen muun alan osalta ylioppilastutkinto ei mittaa soveltuvuutta alalle. Näin on erityisesti oikeustieteen osalta, mistä kirjoitinkin viime vuonna. Lisäksi on huomioitava, että lukiomenestys ei välttämättä ole kovinkaan hyvä ennakoiva mittari korkeakouluopinnoissa menestymiseen.

”Ranskan malli” puolestaan ainoastaan siirtää karsintaa, eipä muuta. Moni jää vuosittain ilman opiskelupaikkaa nykymallin mukaan, ja siitä aiheutuu välivuosia. Näin on kuitenkin myös Ranskan mallissa, sillä kun valtaosa karsiutuu, ja opinnot jäävät siten kesken, on aikaa kulunut vähintään se vuosi, jolloin tuloksena on de facto välivuosi. Lisäksi on mielestäni huomioitava se, että aggressiivinen kilpailuhenki ei ole eduksi opintoympäristölle, jollainen Ranskan mallissa väkisinkin syntynee. On parempi, että kiivas kilpailu esiintyy ennen varsinaisia opintoja (ja huomattavasti lyhyempänä ajallisesti) kuin pitkäaikaisesti opintoilmapiirin myrkyttäen.

Nykymallin pääsykokeita tulee kuitenkin ilman muuta kehittää paremmin tarkoitustaan vastaaviksi. Paljon on liputettu erilaisten soveltuvuuskokeiden puolesta. Soveltuvuuskoe on vaikea määritellä. Jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi haastattelua, resurssikysymys nousee heti esiin. Esimerkiksi Helsingin oikeustieteelliseen hakee vuosittain tuhatkunta pyrkijää. Näiden kaikkien haastatteleminen siten, että soveltuvuus tulisi edes jotenkin testattua, on käytännössä mahdotonta. Lisäresurssien tarve tällaiseen olisi niin valtava, ettei sen ajattelemisessa edes ole mitään järkeä.

Resurssiongelma on varmasti yksi syy siihen, etteivät pääsykokeet ole juurikaan kehittyneet viime vuosina, suurista puheista huolimatta. On kuitenkin huomattava, että yliopistoilla itsellään on avainasema pääsykokeiden kehittämisessä. Nykyinen yliopistolaki (558/2009) lähtee siitä, että yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista (36 §).  Valitettavasti välillä tuntuu siltä, ettei tiedekunnilla (jotka nämä perusteet käytännössä laativat  pääsykokeiden muodossa) ole edes kiinnostusta kehittää opiskelijavalintaa soveltuvuuskokeen suuntaan, vaan pikemminkin vahvistaa ulkoa pänttäämisen perinnettä. Tästä epämieluisasta kehityksestä eräänä indisiona voidaan pitää viime vuoden pääsykoetta.

Keskustelu on kuitenkin aina tervetullutta, eikä vanhoihin kaavoihin saisi kangistua. HS-raadissa esitetyissä mielipiteissä on joka tapauksessa erittäin mielenkiintoisia ja hyviä argumentteja, sekä puolesta että vastaan. Yhdestä asiasta voidaankin olla varmoja: keskustelu jatkuu viimeistään ensi keväänä.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Stressaako? Huolehdi hyvinvoinnista

Pääsykokeen lähestyessä monilla saattaa olla stressaantunut fiilis useastakin eri syystä. Tämä on ymmärrettävää, sillä unelmien opiskelupaikan...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Muista kertaaminen!

Kertaaminen on avain onneen (lue: sisäänpääsyyn)! Oikiksen pääsykoeurakan ollessa kohta puolessa välissä on hyvä muistuttaa kertaamisen tärkeydestä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Millaista on opiskella oikiksessa?

Pääsykokeisiin päntätessä saattaa pienellä epätoivon hetkellä tulla miettineeksi, tuleeko oikiksessa opiskelu olemaan samanlaista yksityiskohtien ulkoa opettelua...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Mikä ihmeen Supertakuu?

Meillä on jo useampi vuosi takana Valmennuskeskuksen kurssien valmentajina ja ajattelimme, että olisi hyvä aika avata kokemuksiamme Turun Supertakuu-kurssista näin tuutorin näkökulmasta...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Juristin monipuoliset työmahdollisuudet

Yhteishaku 2020 lähestyy, mutta mietitkö vielä, mihin hakisit opiskelemaan? Harkitsetko kenties oikista, mutta mielikuvasi juristin ammatista perustuu lähinnä Suitsin ja Good Wifen...

Lue lisää