Elämme nykyisin globaalissa maailmassa, jossa kansainvälisyys on arkipäivää. Kehitys on johtanut yhä enemmän kansallisvaltioista kansainväliseen yhteistyöhön, jossa avainasemassa ovat olleet erilaiset kansainväliset järjestöt, kuten YK, EU, WTO, jne. Sanotaan, että kansainvälisyys näkyy nykyään jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Tämä varmasti pitääkin pitkälti paikkansa, ainakin oikeustieteen osalta.

Oikeustiede – ”laki ja järjestys” – mielletään usein kotimaiseksi linnakkeeksi, johon ulkomaiset vaikutteet eivät ulotu. Ajatukseen kulminoituu näkemys kansallisvaltion suvereenisuudesta, oikeudesta päättää itse omista asioistaan niin kuin parhaaksi katsoo. Menemättä sen syvemmälle valtiosääntöoikeudelliseen ja kansainvälisoikeudelliseen suvereenisuuden käsitteeseen ja sen ongelmiin (mikä on muuten mielenkiintoinen asiaryhmä sinänsä) voidaan kuitenkin sanoa, että oikeustieteessä todellisuus on täysin toinen.

Oikeustieteen opiskelu painottuu hyvin paljon kansallisen oikeuden opiskeluun, kuten tietysti kuuluukin, mutta oikeustiedettä harjoitetaan kaikkialla. Tieteen lisäksi on pidettävä mielessä, että yhdenkään valtion kansallinen oikeusjärjestys ei ole eristyksissä muista oikeusjärjestyksistä. Asia on pikemminkin päinvastoin. Muiden maiden lainsäädännöistä saatetaan ottaa mallia ja vaikutteita, taikka sitten kokonaisia lainsäädäntökokonaisuuksia saatetaan kopioida sellaisenaan. Tällöin puhutaan oikeuden reseptiosta.

Oikeushistoria tuntee lukemattomia esimerkkejä reseptioista. Esimerkkinä voidaan mainita Suomen yksityisoikeudessa vallitseva omistusoikeuden käsite, joka perustuu suoraan Tanskan malliin. Lisäksi erilainen kansainvälinen normisto – ja etenkin EU-lainsäädäntö – vaikuttaa suomalaiseen oikeusjärjestykseen merkittävästi. Se on myös läsnä jokapäiväisessä juristin työssä.

Kansainvälisyys oikeustieteen alalla voidaan jaotella esimerkiksi teoriaan ja käytäntöön, oikeustieteeseen ja juristin työhön. Lisäksi mielessä on syytä pitää kansainvälisyys opiskelijan näkökulmasta, joka toteutuu käytännössä opiskelijavaihdon tai ulkomailla tehdyn työharjoittelun muodossa. Opiskelijoiden osalta kansainvälisyys istuukin siten hyvin edelliseen jaotteluun.

Yhtä kaikki, oikeustieteen opiskelussa kansainvälisiin asioihin pääsee kunnolla käsiksi – ellei sitten lähde vaihtoon – ainoastaan eurooppaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden aineopinnoissa, jotka kuuluvat pakollisina oikeusnotaarin tutkintoon (alempi korkeakoulututkinto). Maisterivaiheen syventävissä opinnoissa on tietenkin mahdollista syventyä kansainvälisiin asioihin, mutta ”pakollinen annos” kansainvälisyyttä on varsin pieni.

Kansainvälisyys tarkoittaa käytännössä kuitenkin muutakin kuin kansainväliseen oikeuteen tai eurooppaoikeuteen perehtymistä. Käytännön elämässä työ valmistuneilla lakimiehillä voi Suomessakin olla hyvin kansainvälistä työtehtävien puolesta, mutta kansainvälisyys voi tarkoittaa myös joko työskentelyä tai lisäopiskelua ulkomailla.

Kuten mainitsinkin aiemmin, olen tämän kevään Alankomaissa vaihto-opiskelijana. Aikomuksenani onkin kirjoittaa muutama kirjoitus tänne blogiin oikeustieteen kansainvälisyyden eri ulottuvuuksista. Seuraavaksi on luvassa katsaus vaihto-opiskeluun, niin opiskelijaelämään kuin itse substanssiinkin.

Pysy kanavalla.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää