Tämä kevätlukukausi on ollut omalla kohdallani siinä mielessä poikkeuksellinen, että en ole opiskellut Suomessa päivääkään. Olen tällä hetkellä (ja vielä noin kuukauden päivät) vaihto-oppilaana Alankomaissa Utrechtin yliopistossa. Kuten viimeksi lupasin, kerron tässä kirjoituksessa muutamalla sanalla vaihtarin elämästä ja ulkomailla opiskelusta.

Ennen käytäntöön siirtymistä palanen teoriaa. Vaihtoon lähteminen on yleisin tapa saada opiskelujen ohessa kansainvälistä kokemusta. Vaihto on myös suhteellisen suosittua; noin puolet Helsingin oikiksen opiskelijoista käy vaihdossa. Vaihtoon lähdetään tyypillisesti kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuonna, mutta ehtii aiemmin tai myöhemminkin. Aivan alkuvaiheessa vaihtoon ei sen vuoksi kannata lähteä, että opiskelu voi olla melko työlästä ilman perustietoja kotimaisesta oikeusjärjestyksestä.

Muiden tiedekuntien tilanteesta en ole täysin selvillä, mutta yleisesti ottaen vaihdossa käyminen on melko tavallista. Eikä ihme. Vaihtoon lähteminen on varsin helppo ja huoleton tapa viettää aikaa ulkomailla puoli vuotta tai vuosi.

Vaihtoajan pituus riippuu kohdeyliopiston opetustarjonnasta sekä vaihto-ohjelmasta. Tyypillisimmin vaihtoaika on joko syys- tai kevätlukukausi taikka molemmat. Valinta on aika lailla hakijasta kiinni. Toiset haluavat olla kokonaisen vuoden, toisille riittää lyhyempikin aika.

Vaihtoon lähdetään useimmiten jonkun valmiin vaihto-ohjelman kautta. Näistä löytyy mukavasti tietoa esimerkiksi Helsingin oikiksen vaihtosivujen kautta. Erilaisia vaihto-ohjelmia ovat esimerkiksi Erasmus, Nordplus ja ISEP. Lisäksi eri tiedekunnilla on kahdenvälisiä sopimuksia eräiden yliopistojen kanssa, jolloin vaihtoon voi lähteä vaihto-ohjelman ulkopuolellakin. Vaihto-ohjelma on siinä mielessä hämäävä nimitys, että se ohjaa ainoastaan byrokratiaa, ei itse opiskelua.

Vaihto-ohjelman etuna ovat kuitenkin vakiintuneet käytännöt, jolloin turha paperisota jää pois. Ainakin oma kokemukseni vaihtoon hakemisesta on ollut se, että homma ei voisi olla juuri helpompaa. Hakupapereiden lähettämisen jälkeen ei juuri muuta tarvinnut tehdä kuin ilmestyä paikalle oikeaan aikaan ja marssia luennolle. Ainakin täällä Utrechtissa käytännön asiat on hoidettu hyvin.

Vaihtoon lähtemiseen (=ulkomaille muuttamiseen) liittyy kuitenkin kaikenlaista mielenkiintoista. Esimerkiksi kämpän hankkiminen Suomesta käsin voi olla jännittävää touhua. Lisäksi paikallisten viranomaisten kanssa asiointi aiheuttaa toisinaan päänvaivaa. Etenkin tästä olisi paljonkin omakohtaisia esimerkkejä, mutta taidan säästää ne myöhemmäksi… Kaiken kaikkiaan EU ja henkilöiden vapaa liikkuvuus tekee lähdöstä kuitenkin kokonaisuudessaan verrattain helppoa.

Mitä vaihdossa sitten tehdään? Vastauksia on yhtä monta kuin vastaajiakin, mutta pelkkää niska limassa opiskelua se ei ole. Toki niinkin voi tehdä, mutta monelle vaihto on ennemmin eräänlainen välivuosi tai pitkä ulkomaanmatka kuin tiivis opiskeluputki.

Itse olen jossain noiden kahden ääripään välimaastossa. Mielestäni vaihtoon ei kannata lähteä ainoastaan raatamaan nenä kiinni kirjassa, koska sen voi aivan hyvin tehdä myös kotimaassa. Vaihdossa kannattaakin mielestäni nauttia ulkomailla oleskelusta, matkustelusta, sekä uusiin ihmisiin ja kulttuureihin tutustumisesta. Toki myös opiskella kannattaa. Kurssitarjonnassa on paljon sellaista, mitä ei kotiyliopistossa ole tarjolla.

Vaihtoaika on kuitenkin varsin vapaata, etenkin jos niin haluaa. Vaihtarin elämä on tyypillistä opiskelijaelämää. Ehkä näin oikkarin näkökulmasta tavallistakin tyypillisempää (tai vapaampaa), sillä kun ei käy opintojen ohessa töissä, jää enemmän aikaa kaikelle muulle. Vaihtariyhteisöt kaikkialla ovat todella aktiivisia, joten tekemisestä ei varmasti pääse tulemaan puutetta. Välillä voi olla jopa runsaudenpulaa.

Myös omasta maantieteellisestä sijainnista kannattaa ottaa ilo irti. Varsinkin täällä ”Ruuhka-Euroopassa” etäisyydet ovat todella lyhyitä, ainakin näin suomalaisnäkökulmasta. Jos miettii esimerkiksi matkaa Helsingistä Jyväskylään, samalla etäisyydellä Utrechtista on käytännössä koko Alankomaat, puolet Belgiaa ja mukava siivu myös Saksaa. Amsterdamissa käymistä puolestaan voisi matkansa puolesta verrata matkustamiseen Helsingistä Järvenpäähän. Jo yhdessä päivässä ehtii mitä vaan, ja se on todella mukavaa.

Mutta kuten sanottu, myös opiskella kannattaa, siis myös pitää, sillä Kelaa kiinnostaa opintotuen vuoksi opintojen eteneminen ihan samalla tavalla kuin kotimaassa. Lisäksi Erasmus-ohjelman kautta saatu stipendi on sidottu tiettyyn vaihdossa suoritettavaan opintopistemäärään.

Mitä itse opiskeluun tulee, se on – ainakin oman kokemukseni mukaan – melko samanlaista. Oman vivahteensa tuo tietysti vieraalla kielellä opiskelu. Opiskelukieli riippuu pitkälti kohdemaasta, mutta Alankomaissa kaikki opetus vaihto-oppilaille on englanniksi. Sitten tietenkin opetusmetodeissa on eroja; täällä kursseilla on tyypillisesti pienryhmätapaamisia, joissa käsiteltävistä aiheista käydään keskustelua. Loppujen lopuksi itse opiskelu on kuitenkin melko samanlaista. Toiset kurssit ovat helppoja, toiset vaikeita. Työmäärä vaihtelee, ja on hyviä ja huonoja professoreja.

Kaiken kaikkiaan voin suositella lämpimästi vaihtoa kaikille opiskelijoille, opiskeltavasta alasta riippumatta. Kansainvälinen kokemus on alalla kuin alalla aina hyödyksi, ja muutenkin vaihto on kokemuksena varmasti itse kullekin yksi elämän hienoimmista. Kannattaakin pitää mielessä seuraava mietelause: Go before it’s too late!

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää