Kevät on kääntynyt kesäksi – ainakin kalenterin mukaan – mikä tarkoittaa samalla sitä, että pääsykoe on jo aivan pian. Aikaa on enää reilu viikko. Jännittääkö? Jos ei, niin hyvä sinänsä. Jännittääkin saa, sillä kukaan ei tiedä vielä kokeen sisältöä. Joka vuosi erilaisia huhuja kokeen sisällöstä alkaa liikkua viimeistään pari viikkoa ennen koetta, mutta aina ne osoittautuvat perättömiksi.

Se on kuitenkin täyttä faktaa, että koesalien ovet aukeavat keskiviikkona 13.6. klo 12. Siihen asti on aikaa valmistautua. Aikaa ei siis ole paljon, mutta vielä on mahdollista ottaa kiivas loppukiri. Viimeisen viikon aikana on myös mahdollista tyriä koko kevään aikaansaannos.

Loppuvaihe kevään lukuprosessissa on ehkä tärkein kaikista: kertaus. Kertaus on opintojen äiti. Niin paljon kuin tuota lausahdusta inhoankin, on se kuitenkin paikkansapitävä. Kertaaminen ja kertaamisen kertaaminen on ainoa keino saada koko laaja pääsykoealue todelliseen hallintaan.

Mitä sitten kertausvaiheella tarkoitetaan? On selvää ettei viimeisen viikon aikana yksinkertaisesti ehdi opiskelemaan enää kaikkea alusta alkaen. Se työ olisi pitänyt tehdä jo huhtikuussa. Kertausvaiheen ideana on kerrata kevään aikana opittuja asioita siten, että kaikki asiat, koko kolmen kirjan kokonaisuus olisi yhtä hyvin (ja riittävän hyvin!) hallinnassa.

Kun aikaa on vain reilu viikko, ei ole enää mahdollista käyttää aikaa pienten kokonaisuuksien hallintaan. On keskityttävä suuriin kokonaisuuksiin. Nämä suuret kokonaisuudet sekä asioiden yhdistäminen toisiinsa pitää viimeistään nyt ottaa haltuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi oikeustapaustehtävässä pitää hahmottaa oikeudellinen ongelma, ongelman myös tunnistaa ja osaa etsiä omasta pääkopastaan siihen liittyvät relevantit oikeusohjeet.

Jokainen pyrkijä osaa varmasti hyvin paljon erilaisia yksityiskohtia kirjoista. Kertausvaiheessa nämä yksityiskohdat pitäisi siis punoa kokonaisuudeksi. Toisenlaista kulunutta ilmaisua käyttäen, timantti on kaivettu esiin, mutta nyt se pitää hioa.

Lukeminen ei siis saa olla enää tankkaamista. Kirjoja pitää lukea suhteellisen nopeatempoisesti, ja vahvistaa jo aiemmin opittua. Vaikeat asiat pitää kerrata huolellisemmin, ja erilaiset listat painaa mieleen. Hyvä rytmi voisi olla esimerkiksi sellainen, että kertailee perhe- ja jäämistöoikeuden päivässä, toisena päivänä sitten sekä oikeusteorian että prosessin.

Kaikkia tämän kirjoituksen lukijoita toivottavasti kiinnostaa vielä, miten lukuprosessin voi tässä vaiheessa vielä tyriä. Kärjistäen siihen on kaksi tapaa: ei enää lue lainkaan tai lukee liikaa. Koska ensimmäinen on niin ilmeinen, keskityn toiseen tapaan. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, ei itseään saa uuvuttaa. Vaikka lukisi 24/7 keskiviikon 13. päivän aamuun asti, ei loppuun palaneesta yöt valvoneesta hermorauniosta ole sisäänpääsijäksi.

Olennaista on – jälleen kerran – tehokas ja keskittynyt työ. Lukutahdin pitää tässä vaiheessa olla erittäin tiukka, mutta turha stressaus, paniikkilukeminen ja muukin panikointi olisi syytä jättää vähemmälle. Se vie terän keskittymisestä, ja voi johtaa siihen, että aiemmin oikein opitut asiat sotkeutuvat päässä sellaiseksi sykkyräksi, ettei selväjärkinen ajatus enää kulje. Asiat ovat lopulta melko yksinkertaisia. Liiallinen problematisointi vie vain turhaan aikaa ja energiaa, varsinkin kun todellinen vastaus on usein melko simppeli.

Ei siis ole syytä jännittää liikaa tai panikoida. Jos keväällä on tehnyt hyvin töitä, osaa kyllä. Ja vielä on aikaa kerrata.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää