Tämänvuotiset Helsingin valintakoetehtävät on julkaistu tiedekunnan valintakoesivuilla. Mallivastaukset julkaistaan vasta tulosten yhteydessä, joten niitä saadaan vielä odotella. Viime viikon suuri uutinen oikeustieteen alalla oli kuitenkin eittämättä Itä-Suomen yliopistolle myönnetty oikeustieteen tutkinnonanto-oikeus.

Valtioneuvosto myönsi siis Itä-Suomen yliopistolle, tuttavallisemmin Joensuun yliopistolle oikeuden antaa oikeustieteen tutkintoja. Aikaisemminkin Joensuussa on opetettu oikeustiedettä, tosin hallintotieteiden nimellä, ja tutkinto on keskittynyt enimmäkseen julkisoikeuteen. Syksystä 2013 alkaen tilanne kuitenkin muuttuu, kun ensimmäiset opiskelijat aloittavat oikeustieteen tutkintoon tähtäävän opiskelun.

Kuten olen useaan otteeseen kirjoittanut, juristipiireissä uuden tiedekunnan perustamista vastustettiin kiivaasti. Päätös ei myöskään omasta mielestäni ole perusteltu, vaan aluepolitiikka jyräsi koulutuspoliittiset linjaukset. Päätös on nyt kuitenkin tehty, joten uuteen tilanteeseen on sopeuduttava. Uuden tiedekunnan vaikutukset esimerkiksi nuorten juristien työllistymiseen nähdään kunnolla kuitenkin vasta noin kymmenen vuoden kuluttua.

Myös Lakimiesliitto toteaa tiedotteessaan olevansa pettynyt valtioneuvoston päätökseen, mutta muistuttaa myös, ettei ole mitään syytä sulkea uuttaa tiedekuntaa lakimieskoulutuksen kehittämisen ulkopuolelle. Uuden tilanteen mahdollisuudet pitää nyt käyttää hyväksi, ja pyrkijöillehän tämä merkitsee ainoastaan yhtä vaihtoehtoa lisää. Joensuun valintamenettely perustunee aikaisempaan hallintotieteiden valintamenettelyyn, mutta on tietenkin mielenkiintoista nähdä, mikä on todellisuus. Aloituspaikkoja syksylle 2013 on luvassa 40 (ellen väärin muista), joten kokoluokka on sama kuin Helsingin yliopiston Vaasan yksikössä.

Tämänvuotinen pääsykoe pyörinee vielä ainakin joidenkin hakijoiden mielissä. Helsingin pääsykoe oli kaiken kaikkiaan varsin perinteisen oloinen pääsykoe. Seitsemän tehtävää, Oikeustapauksia, aineistoja, essee, monivalintakysymys. Ilahduttava piirre kokeessa oli kuitenkin soveltavien tehtävien määrä. Toisaalta laajat aineistot tekevät kokeesta varsin raskaan pyrkijöille. Koe ei kuitenkaan vaikuttanut erityisen vaikealta. Etenkin monivalintatehtävä oli yllättävänkin yksinkertaisen oloinen, tosin on syytä muistaa, että kukaan ei halua ottaa väärän vastauksen tuomia miinuspisteitä, joten helppokin tehtävä saattaa olla vaarallinen.

Tämänvuotiset tehtävänlaatijat ovat selvästi painottaneet soveltavia tehtäviä. Oikeustapaukset ja erilaiset aineistot testaavat pyrkijöiltä tapausten juridista hahmottamista sekä relevanttien asioiden erottamista irrelevanteista – toisin sanoen juuri niitä taitoja, joita oikeustieteen opiskelussa ja juristin työssä tarvitaan.

Tuloksia odotellessa.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Stressaako? Huolehdi hyvinvoinnista

Pääsykokeen lähestyessä monilla saattaa olla stressaantunut fiilis useastakin eri syystä. Tämä on ymmärrettävää, sillä unelmien opiskelupaikan...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Muista kertaaminen!

Kertaaminen on avain onneen (lue: sisäänpääsyyn)! Oikiksen pääsykoeurakan ollessa kohta puolessa välissä on hyvä muistuttaa kertaamisen tärkeydestä...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Millaista on opiskella oikiksessa?

Pääsykokeisiin päntätessä saattaa pienellä epätoivon hetkellä tulla miettineeksi, tuleeko oikiksessa opiskelu olemaan samanlaista yksityiskohtien ulkoa opettelua...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Mikä ihmeen Supertakuu?

Meillä on jo useampi vuosi takana Valmennuskeskuksen kurssien valmentajina ja ajattelimme, että olisi hyvä aika avata kokemuksiamme Turun Supertakuu-kurssista näin tuutorin näkökulmasta...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Anniina ja Iida

Juristin monipuoliset työmahdollisuudet

Yhteishaku 2020 lähestyy, mutta mietitkö vielä, mihin hakisit opiskelemaan? Harkitsetko kenties oikista, mutta mielikuvasi juristin ammatista perustuu lähinnä Suitsin ja Good Wifen...

Lue lisää