Etenkin vuonna 2011 pääsykoekirjoja tutkiskelleet muistavat yhden kirjan käsitelleen eurooppaoikeutta, toisin sanoen Euroopan unionin oikeutta. Kuten tiedämme, EU:n lainsäädäntö, eli asetukset ja direktiivit, vaikuttavat Suomen oikeusjärjestykseen merkittävästi. Myös EU:ssa ns. vallan kolmijako on toteutettu; Euroopan parlamentti säätää lait yhteistyössä neuvoston kanssa, toimeenpanovalta on komissiolla, ja tuomiovaltaa käyttää Euroopan unionin tuomioistuin.

Olin juhannuksen tienoilla käymässä EU-tuomioistuimessa Luxemburgissa. Edellinen tuomioistuinvierailu suuntautui kansainväliseen rikostuomioistuimeen, josta juttua täällä. EU-tuomioistuin on kuitenkin täysin erilainen tuomioistuin, niin kokonsa kuin käsiteltävien asioidensa puolesta. Tuomioistuin on itsessäänkin kiinnostava kohde, mutta erityisesti oikeustieteilijöille sen voisi listata jopa pakko nähdä -kohteeksi, ainakin jos sattuu lähistölle. Myös Luxemburgin kaupunki on ihan hieno ja mukava matkakohde, vaikkakin melko pieni. Minä ja kolme muuta vaihto-oppilasta menimme kaupunkiin kuitenkin puhtaasti tuomioistuimen takia.

Mitä EU-tuomioistuin sitten tekee? Lyhyesti sanottuna EU-tuomioistuimen tehtävänä on valvoa EU-lainkäytön yhdenmukaisuutta jäsenvaltioissa. EU-tuomioistuin siis valvoo, että lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Se myös ratkaisee EU-maiden ja EU:n toimielinten välisiä riitoja. Myös yksityishenkilöt, yritykset ja muut organisaatiot voivat viedä asioita tuomioistuimeen, jos ne katsovat jonkin EU-toimielimen rikkoneen heidän oikeuksiaan.

Ehkäpä tärkein EU-tuomioistuimen käsiteltävistä asiaryhmistä on ennakkoratkaisumenettely. Kansalliset tuomioistuimen voivat pyytää (ja ylimpien tuomioistuinten on pakko pyytää) EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, jos tapauksessa on kyse EU-oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä. Ennakkoratkaisumenettelyn avulla EU-tuomioistuin voi tehokkaasti valvoa sitä, että EU-oikeutta sovelletaan yhdenmukaisesti.

EU-tuomioistuimesta voisi kirjoittaa blogikirjoituksen jos toisenkin, mutta ehkäpä on parempi, että jätän sen väliin. Sen sijaan kirjoitan itse vierailusta. Faktoista ja toimielimestä enemmän kiinnostuneet saavat varmaankin tiedonjanonsa tyydytettyä EU-tuomioistuimen omilla verkkosivuilla sekä EU-portaalissa. Vuoden 2011 pyrkijäthän voivat luonnollisesti tarkistaa faktat omasta pääsykoekirjastaan. :)

Seurasimme aamupäivän aikana kahta käsittelyä suuressa istuntosalissa. Ensimmäinen asia oli ennakkoratkaisupyyntö, joka koski lentoturvallisuutta koskevan komission asetuksen ja kreikan lainsäädännön yhdenmukaisuus. Jälkimmäinen asia oli niin ikään ennakkoratkaisupyyntö, jossa tutkittavana oli elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä sopimattomista kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin tulkinta.

Ensimmäinen käsittely käytiin pääasiassa kreikaksi, koska asianosaiset olivat kreikkalaisia. Jälkimmäisessä käsittelyssä kielenä oli saksa. Niin, EU:ssa on tosiaan 23 virallista kieltä. Käytännössä tämä aiheuttaa haasteen EU:n toiminnalle, sillä käännöstyöhön tarvitaan valtavasti resursseja. Tuomioistuimessa käytetään tulkkausta, ja periaatteessa käsittelyt voidaan kääntää samanaikaisesti kaikille virallisille kielille.

Seuraamissamme käsittelyissä ei ollut suomenkielisiä tulkkeja paikalla, joten tilaisuus olisi ollut oivallinen esimerkiksi slovakin tai unkarin preppaamiseen. Myöskään ruotsia tai englantia ei ollut tarjolla, joten jouduin tyytymään saksaan. Täytyy kyllä myöntää, että ruosteinen saksantaitoni joutui todella koetukselle, ja itse substanssi jäi aika lailla epäselväksi.

Vaikka salivalinta osoittautui tulkkauksen osalta virheelliseksi (suomenkielinen tulkki olisi ollut eräässä toisessa salissa), oli käsittelyn seuraaminen mielenkiintoista. Prosessin etenemisessä pysyi melko hyvin kärryillä myös ilman käsitystä substanssista. Tuomioistuimen viisihenkinen tuomarijaosto esitti kysymyksiä asianosaisille puheenjohtajan johtaessa prosessin etenemistä. Koska kyse oli ennakkoratkaisumenettelystä, olivat paikalla sekä komission että jäsenvaltion edustajat.

Istuntojen seuraamisen jälkeen tapasimme tuomioistuimessa työskentelevän tutun suomalaisjuristin, jolta saimme kuulla lisää tuomioistuimen toiminnasta. Jokaisella tuomioistuimen tuomarilla on oma kabinettinsa, jossa työskentelee muutamia lakimiesavustajia. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla myös jonkun omakohtaisia kokemuksia tuomioistuintyöskentelystä.

En varmaankaan päädy ikinä töihin EU-tuomioistuimeen, mutta mainittakoon kuitenkin kuriositeettina, että syödessämme lounasta tuomioistuimen ravintolassa sain jostain syystä annokseni henkilökuntahintaan, vaikka kulkulupalapussani lukikin isolla ”VISITOR”. Ilmeisesti olemukseni olisi jo tarpeeksi pätevä.

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää