Kävin pitkästä aikaa lounaalla ylioppilasaukion Unicafessa, joka on keskustan suurin opiskelijaruokala. Tutun linjaston varrella minua odotti yllättävä uutuus, nimittäin limpparihana. Limpparihana! Unicafessa! Alkuhämmennyksestä selvittyäni harmittelin, ettei uututta tullut testattua, sillä olin jo täyttänyt lasini mehulla ja vedellä. Ajattelin myös, että elämässäni ei taida tällä hetkellä olla kovin paljoa sisältöä, kun jaksan liikuttua niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin limpparihana, vaikkei se ihan totta olekaan.

Mutta mitä tekemistä tällä on pääsykoekevään kanssa? Tämä tapaus sai minut ajattelemaan jälleen kerran omia pääsykoekeväitäni. Nyt kun kirjat on julkaistu ja pyrkijöiden ainoa elämäntehtävä on pääsykokeeseen valmistautuminen, elämä on varsin yksitotista. Lukemista ja lukemista. Tällöin on tärkeää nauttia pienistä asioista, jollainen nyt sitten vaikka lounaalla juotu lisämaksuton limppari sitten voi olla.

Opin itse arvostamaan pääsykokeisiin lukiessani lyhyitä ulkoiluhetkiä kotoa kauppaan ja kirjastoon, siis sellaisia asioita jotka olivat minulle aiemmin vain tehokasta siirtymistä paikasta A paikkaan B. Kaikki tilanteet, joissa aivot sai kääntää joko kokonaan pois päältä tai ainakin vajaateholle, olivat helpotusta lukemisen tuottamaan paineeseen.

Toisaalta pääsykoekevät voi olla myös omalla tavallaan nautinnollista aikaa. Tiedän, että saatan kuulostaa varsin kornilta näin väittäessäni, mutta ainakin jälkikäteen asiaa tarkasteltuna asia – nimenomaan omalla tavallaan – pitää paikkansa. Elämä oli varsin säännöllistä, joka päivälle oli aikataulu siitä, mitä piti tehdä. Ja sitten kun päivän työt oli tehty, sai ottaa hyvällä omallatunnolla rennosti. Eihän se rentoilu ajallisesti kovin pitkä hetki illalla ollut, mutta tärkeintä oli juuri se, että siitä sai nauttia vapaasti.

Tältä osin painotan taas lukusuunnitelman merkitystä. Kun on tehnyt itsenä kanssa sopimuksen (pacta sunt servanda!) siitä, kuinka paljon pitää päivässä lukea, voi sopimuksen täytettyään tehdä mitä haluaa. Ainakin itselläni tämä toimi. Iltaisin ei ollut sellaista tunnetta, että pitäisi lukea koko ajan sen minkä vain suinkin ehtii, kun oli noudattanut omaa suunnitelmaansa.

Usein kysytään sitä, paljonko oikein pitää lukea. Kysymykseen ei voi vastata muuten kuin että paljon, todella paljon. Hyvä metodi on työn tekeminen kuutena päivänä viikossa, kahdeksan tuntia per päivä. Tällöin on syytä huomioida, että tämä ei tarkoita kirjastossa istumista klo 8-16. Kahdeksan tuntia pitää olla tehokasta lukuaikaa, eli se ei sisällä mitään taukoja. Neljältä on siis turha vielä lähteä kirjaston vessaa kauemmaksi pöydän äärestä.

Tässäpä siis tarjous sopimukseksi itsesi kanssa. Tähän tarjoukseen kannattaa vastata pian, sillä mitä myöhemmäksi vastaaminen jää, sitä lyhyemmäksi sopimuksen kesto jää, samoin hyöty.

No niin, sopimusoikeudellinen kielikikkailu sikseen. Voi kyllä olla, että aika on kullannut muistoni turhankin hyvin, mitä pääsykoekeväisiin tulee. Eikä pidä ymmärtää väärin, en enää haluaisi pääsykoeprosessiin ryhtyä. Joka tapauksessa on tärkeää pitää mielessä, että työ palkitaan. Vaikka kevät tuntuisi kuinka raskaalta, on kova työ ainoa avain menestykseen pääsykokeessa. Siihen asti voi nauttia pienistä asioista!

 

Muita blogipostauksia

  • Oikeustiede
  • Riina

Lepo ja armollisuus opiskelussa

Nyt kun vuosi on vaihtunut, ja monella on varmasti kaikenlaisia tavoitteita sekä uudenvuoden lupauksia tulevalle vuodelle. Kevään yhteishaku ja pääsykokeet lähestyvät...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Vuosi 2021 pähkinänkuoressa

Vuoteen 2021 mahtui ainakin paljon opiskelua, jos ei muuta. Korona rajoitti vuonna 2021 paljon muita asioita elämässä. Lisäksi se on rajoittanut lähiopetusta, jonka vuoksi koko...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Mitä hyötyä valmennuskurssista on?

Valmennuskurssi on yksi osa pääsykokeeseen valmistautumista. Valmennuskurssihan ei ole pakollinen osa valmistautumista, mutta erityisesti oikiksen kohdalla suosittelen sitä, jos sellaisen...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Miten opiskelen tentteihin?

Nyt kun syyslukukauden viimeinen tentti on ohi, haluan avata hieman sitä kuuluisaa tentteihin opiskelua. Tentteihin opiskelu oikiksessa eroaa todella paljon varmasti monesta muusta koulusta ja erityisesti...

Lue lisää
  • Oikeustiede
  • Riina

Oikisopiskelijan tavallinen opiskelupäivä

Opiskelu oikeustieteellisesti tiedekunnassa eroaa varmasti monesta muusta tiedekunnasta sekä varsinkin esimerkiksi lukio ja ammattikorkeakouluopiskelusta. Esittelen nyt kaksi erilaista koulu/opiskelupäivääni...

Lue lisää